 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Kati Rinne!
Onpa kiva taas kuulla Sinusta! :D
Tässä on paljon hyvää! Ehkä hitusen voisi tiivistää, mutta hyvää ja selkeää tekstiä!
Miksi käytät kolmoispisteitä kerronnassa?
"Kolahdus… Toinen kolahdus… kolmas kolaheus säpsäytti minut hereille.".
Ajatukseni:
"Kolahdus. Toinen kolahdus. Vasta kolmas koladus säpsäytti minut hereille.".
Tuossa on myös hieman hätäilyä ja näppihäiriö. Eli kolmoispisteitä ei ole hyvä käyttää kerronnassa. Ne kuuluvat dialogiin. Ei kertojan ajatus voi katketa.
Aikamuodot.
"...joka teki keittiössä aamupalaa. Se tarkoitti, että on aika nousta.".
Jos edelline lause on imperfektissä, tulee myös seuraavan olla. Lisäksi tuossa on turhaa. Ajatukseni:
"...joka teki keittiössä aamupalaa. Oli aika nousta.".
Sulkeet on kaunokirjallisessa tekstissä turhat. Ne eivät vain kuulu kaunokirjalliseen kerrontaan.
Jaarittelet alussa melko paljon. Kuvailet huonetta jne melko pitkästi. Uskon, että siinä on tarkoitus tuoda luonnetta esille, mutta tuntuu pitkitetyltä.
Sama kuin tuo vanhempien kuvailu. Onko sillä tulevan juonen kanssa merkitystä? Eli oliko tuo kaikki tarpeellista jakaa lukijalle?
Muista pilkut ennen konjunktioita.
"...metsää jotka isäni omisti.".
"...metsää, jotka isäni omisti.".
Huolimattomuusjuttu.
"Näin pienen vilauksen nahan peittämästä nahkasta, kun pensaikosta sinkosi kyykäärme.".
Ilmeisesti tarkoitit nahan peittämää selkää tai jotain vastaavaa?
Tarinan juonihan alkaa vasta lopussa toden teolla! Mielenkiintoiseksi menee! Hyvä!
Melko paljon turhaa jaarittelua, mutta kun homma alkaa, niin se on nopeaa ja toiminnallista!
Kiitos!
