Moikka Memockend!
Luot hyviä jännitteitä henkilöiden välille ja tarinaan! Juoni on selkeä ja etenee tasaisesti!
Samaa sanon, kuin aikaisemmassakin. Harmi, että olet ladannut näin monta kirjoitusta putkeen, sillä nyt samat virheet toistuvat.
"Silmätkin olivat myös kuin tasainen jää, ei minkäänläisiä tunteita.".
Täytesanat ja ylimääräinen hienostelu. Ajatukseni:
"Silmät olivat jää, tunteettomat.".
Eli mitkä muut olivat kuin tuo tasainen jää? Samaan viittaa tuo myös - sana, eli mikä muu on kuin nuo silmät?
Yksinkertaisesti kirjoittaminen on haastavaa, ja toivon, että palaute auttaa Sinua pohtimaan lauserakenteita.
Ilmaisusta.
"Remi väisti lyönnin naama kylmänä katsoen tyhjyyteen. Lyönti-yritykset toistuivat, kuten myös väistötkin.".
Ajatukseni:
"Remi väisti lyönnin ilmeettömästi. Diesel iski kerta toisensa jälkeen, mutta Remi liikkui liukkaasti pois heiluvien nyrkkien tieltä.".
Eli älä tyydy siihen, mitä saat ensimmäisenä paperille, vaan koeta löytää vaihtoehtoisia tapoja sanoa sama asia.
Sijapäätteet.
"...mies karjaisi, joka pelästytti minut juuriaan myöten.".
Ajatukseni:
"...mies karjaisi pelästyttäen minut juuriani myöden.".
Eli minut juuriani tai hänet juuriaan. Muutin myös tuon hitusen kankean joka - sanan lauseenvastikkeeseen pelästyttäen.
Vältä noita kaksoispisteitä ja sitten - sanaa. Tästä olen laittanut palautetta joka kirjoitukseen. Ne eivät kuulu kaunokirjallisuuteen. Dialogi ja lainausmerkein erotetut ajatukset voivat katketa kolmoispisteisiin. Sitten sanaa tarvitaan...hmm...ei juuri koskaan.
"Nolan sanoi poistuen paikalta. Katsoin Remin oransseihin silmiin ärtyneesti. "Hän olisi tuonut minut. Mene pois", sanoin ja käänsin selkäni sudelle, joka laski päätään normaalille tasolle.".
Ajatukseni:
"Nolan sanoi ja poistui. Katsoin ärtyneesti Remin oransseihin silmiin. "Hän olisi tuonut minut. Mene pois", käänsin selkäni sudelle, joka laski päätään.".
Poistin tuon lauseenvastikkeen, sillä joku sanoo jotain ja poistuu sitten. Joku voi sanoa nöyristellen tai anoen, mutta poistuen...hmm...enpä tiedä.
Mikä on suden normaali taso? Eikö pelkkä laskeminen riitä?
"Kuului askelia, jotka tulivat minua kohti, ja tunsin sitten kuonon tönäisyn käsivarressani.".
Ajatukseni:
"Askeleet lähestyivät, ja tunsin kuonon tönäisevän käsivarttani.".
"...ja susi meni hiukan matalemmaksi.".
Ajatukseni:
"...ja susi kyyristyi.".
Ja kun katkaiset dialogin, teet sen ajatusviivalla etkä kolmoispisteillä :D
Mielestäni nuo samat kielelliset ongelmat seuraavat Sinua, ja ne ovat samalla tekstisi isoin ongelma. Keskity yksinkertaisuuteen kerronnassa. Dialogi on hyvää.
Juonta osaat luoda ja kuljettaa, eikä tarinassa ole aukkoja tai epäselvyyksiä. Hahmot ovat hyvin mietittyjä ja uskottavia.
Kiitos!