Moikka Memockend!
Tämä tuo mieleen True Bloodin :D Hyviä mielikuvia ja toimintaa.
Kaunokirjallisessa kerronnassa tulisi minun mielestäni välttää seuraavia asioita viimeiseen asti. Sulkeet, caps lock, kaksois- tai kolmoispisteet ja lainausmerkit. Oikeastaan noista tarvitsee ainoastaan kolmoispisteitä, ja niitäkin vain dialogissa. Turhaa taiteellisuuden tavoittelua.
Älä selittele turhaan. Kaksi esimerkkiä.
"Silmäni alkavat silmäillä ympäristöä ja kuuntelen vielä pidemmälle.".
Ajatukseni:
"Silmäilen ympäristöä ja kuuntelen.".
Toinen.
"Loikkaan pienen ponnahduksen kera oksalle...".
Ajatukseni:
"Loikkaan pienellä ponnahduksella oksalle...".
Eli kaikki turha pois ja tuossa alemmassa on vielä aikamuotovirhe, eli jostain syystä olet vaihtanut imperfektin preesensiin. Tarkkana näissä.
Hyvää ja uskottavaa dialogia!
Isoin ongelma on turha selittely. Annan vielä yhden esimerkin.
"Sitten tapahtuukin jotain sellaista, mikä saa minut helpotuksen valtaan.".
Ajatukseni:
"Helpotuksekseni...".
Eli kirjoita yksinkertaisesti ja selkeästi. Ainoastaan se, mikä lukijan täytyy saada lukea.
Mutta kuten jo mainitsinkin, niin hyvää dialogia ja toimintaa! TÄtä olisi ollut erinomaisen mukava lukea ilman tuota kaikkea turhaa täytettä.
Kiitos!