 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Lil Sparrow!
Yleensä inspiraatio löytyy siitä, että luet jo kirjoittamaasi tai vaihtoehtoisesti annat asian olla. Toisaalta olen itse huomannut, että se kun pakottaa itsensä kirjoittamaan antaa saman lopputuloksen, eli se into löytyy jostain. Se on vähän kuin huippu-urheilijalla, joka ei jaksaisi mennä harjoituksiin. Koetahan kaivaa inspiraatiosi taas :D
Kirjoitat hyvin. Pieniä kankeuksia löytyy, mutta ne eivät häiritse lukemista. Kannattaa itse kunnolla lukea teksti, joko ääneen itselleen tai muuten ajatuksella. Silloin kuulet, toimivatko virkkeet ja onko dialogi uskottavaa tai täytyykö jotain ilmaisua muuttaa.
Juonessa ei vieläkään juuri edetä. Tässä jäi lukijana hieman epäselväksi onko matkaa vielä paljolti jäljellä ja missä tällä hetkellä mennään? Onko sudet vielä perässä, miksi niistä ei kuulu mitään?
Lämminhenkinen tunnelma ja miljöö, siihen on helppo sulautua.
Toivoisin hieman vilkkaampaa juonen kuljetusta. Isän ja äidin muistelu oli hyvä! :D
Kiitos!
