 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Heippa An-chan!!! (huomaa kepeä tervehdys! :D )
Kuten sanoit, oli novellisi hyvin kevyttä luettavaa, mutta silti siinä oli jotain kiehtovaa! Kuvailet hienosti rantaa ja luot tarinaan tunnelmaa, maisemat on helppo nähdä mielessään! :D Hyvä!
Keräsin tuosta pari asiaa, jotka pisti silmään lukiessa.
Sanajärjestyksestä.
Kirjoitat, "..., ajatteli tyttö.". Lause "Myrskyn jälkeen..." on oikein hyvä ja sujuva, mutta ainakin minulla lukeminen "tökkäsi" ikävästi tuohon lainaamaani osaan.
Itse kenties olisin laittanut "..., tyttö ajatteli.", joka mielestäni sopisi hieman paremmin, ja sujuvammin, tuohon kohtaan.
Hieman oli mielestäni turhaa täytettä jossain kohdin ja otinkin seuraavan esimerkin, jossa "sen" - sana esiintyy harmittavan lähekkäin kahdesti. Lisäksi otin juuri tämän esimerkin, koska vaikka tekstisi on kevyttä, ei mielestäni koskaan tulisi aloittaa lausetta "sitten" - sanalla :D Se tosin on vain minun mielipiteeni.
Kirjoitat, "Hän tavoitti sen ja laittoi sen tyytyväisenä päähänsä. Sitten hän pysähtyi ja mietti hetken.".
Ajatukseni, ""Hän tavoitti sen ja laittoi tyytyväisenä päähänsä, jokin sai hänet kuitenkin pysähtymään ja miettimään.".
En tiedä mitä olet tuosta mieltä, mutta tuo onkin vain minun mielipiteeni.
Tarinasta, jos jotain suurempaa puutetta joutuu hakemaan, puuttuu mielestäni jännitys. Se tosin on ymmärrettävää, sillä kuten itsekin sanoit, on tarina kevyt, ja kenties voisi toimia vaikka satunakin. Siihen puolestaan jännitys ei sovi.
Se, miksi otin asian esiin, tuli kohtaamisesta lohikäärmeen kanssa. Siinä olisin itse toivonut hieman "terävyyttä", koska sivuutat mielestäni päähenkilön pelon tunteen melko tunteettomasti :D
Ajattelin jotain hieman tämän tyylistä.
Kirjoitat, ""Hyvää iltaa. Mistähän te ilmestyitte?"". Tuohon olisin kenties lisännyt, "..., tyttö kysyi pelon väristämällä äänellä.", tai jotain sen suuntaista, joka hieman kertoo, että kakkelia on puskemassa housuun :D
Yhtä kaikki, nautin tarinastasi paljon! Kuvailet lohikäärmettä hyvin, ja jätät juuri sopivasti lukijan mielikuvien vastuulle (sitä paitsi Henry Fordia mukaillen, "lohikäärme voi olla minkä värinen tahansa, kunhan se on musta! :D ). Punoitus, joka tuntui jo liiallisena, hieman haittasi, mutta hienosti paikkasit sen!!! :D
Oikein viihdyttävä novelli!
Kiitos!
