 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Karvamattonen!
Annan nyt ehkä kovaa kritiikkiä, sillä en ole Sinusta aikaisemmin kuullut. Tarkoitukseni ei ole Sinua lytätä. Tarinasi on hyvä ja kirjoituksesi selkeää! Sinulla on tarinankerronnan taito! Haluan kuitenkin selkeästi antaa oman mielipiteeni, joten älä ota siitä itseesi, ja jos olet erimieltä kanssani, se ei haittaa! Jatkaa vain omaa tekemistä! :D
Alku on tärkeä, ja erityisesti ensimmäinen virke kannattaa lukea monta kertaa.
Kirjoitat: "Melvin Webster käveli tummassa kangastakissaan pitkin New Yorkin katuja, syysviiman puriessa ikävästi poskia.".
Ajatukseni: "Melvin Webster käveli pitkin New Yorkin katuja tummassa kangastakissaan. Syysviima pureskeli ikävästi poskia.".
Tuo ensimmäinen antaa kuvan, että Melvin kävelee siellä takin sisällä :D Ja kun ensimmäinen lause on niin pitkä, niin ajattelin, että luettavuuden kannalta piste olisi parempi kuin "puriessa" - ilmaus.
Monesti ihmiset sortuvat kuvailemaan henkilöitä, ja usein nämä kuvailut venyvät kappaleen mittaisiksi. Sinä et! Hyvä! Sekoitat kuvailun kerrontaan! Mahtavaa! "Haroessaan tummia hiuksiaan poika mietti,...". Tuo kertoo paljon! Ei kaikkea, mutta riittävästi lukijan mielikuvaavarten! Hyvä!!!
Unohtaa menneet. Jos sanot menneen, niin kyseessä on yksi iso tapahtuma (tai pieni), joka halutaan unohtaa. Menneet taas viittaa kaikkeen aikaisempaan, jota lukijan ei tarvitse tietää. Riittää, kun lukija tietää, että taustalla on ollut kaikenlaista, jonka lukija haluaisi unohtaa.
Omituista :D Kirjoitat sekä hyvin, että huonosti. Aaltoillen. Kerroin aikaisemmin, kuinka olit kuvaillut hyvin. No...
"...lähes koskaan...". Miksi lähes? Puhuttiinko siis joskus? Ja kun joskus siis puhuttiin, niin mitä puhuttiin? Ja jos kerran puhuttiin, niin miksi ei keskustelua voitu jatkaa?
Miksi ei vain ei puhuttu koskaan? Paljon vähemmän herättää kysymyksiä, sillä jos seuraavaksi kuvailet, mitä Melvin tietää.
Sanajärjestys.
"...alkoi hän kävellä taas aikaisenpaa nopeammin ja pääsi pian...".
"...hän alkoi taas kävellä nopeammin ja pääsi pian...". Jätin myös täytesanan aikaisempaa, sillä jos kirjoitat että nopeammin, niin kyllä lukija ymmärtää, että ensin on menty hitaammin.
Täytesanoista ja turhan kirjoittamisesta.
"Melvin kysyi katse maassa ja vasta saatettuaan kysymyksensä loppuun, käänsi...".
"Melvin kysyi katse maassa ja kysyttyään käänsi...".
Huomaat varmaan mitä tarkoitan :D
Toinen esimerkki: "...peittämään kasvojaan, alkaen kävellä kohti kotinaan toimivaa taloa.".
Ajatukseni: "...peittämään kasvojaan ja käveli kohti kotiaan.".
Eli lähti kävelemään on käveli, alkoi kulkea on kulki jne.
Vielä ihan pikkuinen juttu...sitten keskityn juoneen :D
"...ennenkuin Herransa...".
"...ennen kuin hänen Herransa...".
"Kuten aina kun noin tapahtui, nytkin pojan silmäkulmista valui lämpimät pisarat poskille, ei tosin vettä kuten ihmisillä, vaan verta.".
Tämä on todella hyvä! Mahtava mielikuva! :D
"Melvin totesi kylmällä äänensävyllään...".
"Melvin totesi kylmästi...".
"...sytytti itselleen tupakan.".
No kenelle muulle kuin itselleen? :D
Hyvää saagaa! Kenties tulevan pohjustusta olisi voinut olla enemmänkin. Mistä hän lähtee etsimään kohdettaan , ja miksi juuri sieltä?
Yhtä kaikki! Hyvä ja mielenkiintoinen aloitus! Päähenkilö vaikuttaa toiminnantäyteiseltä, joten jään innolla odottamaan kunnon tappelua! :D
Kiitos!
