Moikka tunteellinen siili!
Aloitat hieman "itsepähän tätä kerjäsitte" - tyylisesti :D Rohkeasti vain! Juuri noin! Nyt on pakko sanoa, että kirjoitat todella hyvin! Kielellistä korjattavaa on, mutta ei mitään kovin suurta tai häiritsevää. Lähtökohtaisesti lauseet ja virkkeet ovat rakennettu oikein ja selkeästi.
Urputan tuosta kappalejaosta. Eli olet kirjoittanut seuraavasti:
"En voi uskoa silmiäni.
Tuhkanvaaleat, kiharaiset hiukset.
Pieni, pisamainen nenä.
Luomi oikeassa poskessa.
Safina.".
Ajatukseni:
"En voi uskoa silmiäni. Tuhkanvaaleat, kiharaiset hiukset. Pieni, pisamainen nenä. Luomi oikeassa poskessa. Safina.".
Eli tuollainen runokaltainen rivittely ei oikein kaunokirjalliseen tekstiin sovi.
Kirjoitat: "Safina, jonka loistavat silmät katsovat minua ensi kertaa moniin kuukausiin.".
Tässä on päälause, joka alkaa sanalla Safina, jäänyt kesken. Ajatukseni:
"Safinan loistavat silmät katsovat minua ensi kertaa moniin kuukausiin.".
Eli tuo konjunktio jonka, erottaa yleensä päälauseen sivulauseesta. Nyt aloitat subjektilla, mutta predikaatti ja objekti jäävät puuttumaan (eli subjekti on tekijä, predikaatti teko ja objekti tekemisen kohde. Käytän vielä tuota lainausta, mutta jatkan päälauseen loppuun.
"Safina, jonka loistavat silmät katsovat minua ensi kertaa moniin kuukausiin, tuhisi rauhallisesti kyljellään.".
Vältä sitten sanaa. Se on turha täytesana, ja yleensä kaikki lauseet pärjäävät erinomaisesti ilmankin sitä. Esimerkiksi Sitten kaikki pimenee vs Kaikki pimenee. Viesti välittyy lukijalle.
Nyt liitit mukaan toimintaa! Hyvä! Jännitystä, tapahtumaa ja järkytys Safinan tilasta! Hyvää työtä!