Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Runot Aurinko
QR-Code dieser Seite

Aurinko Hot

Varjo mittaa matkan
sormenpäästä toiseen
jalanjäljet makaavat rantahiekalla
kunnes täyttyvät vedellä ja sortuvat
sekunti tai kaksi
ikuisuus.

Auringosta matkaa kahdeksassa minuutissa maahan
heijastukseksi verkkokalvolle
lämmöksi kasvoille

Ikuisuus
silloin jos on
pimeä
kylmä
avuton.

Kun yö on kaunopuheita vuoteessa,
haparoivia käsiä pimeässä
huokauksia talven keskellä

olen mustasukkainen, koska
pidät sylissä toisen lasta
kannat valon toisen kodin sisään

etkä jätä minulle
kylliksi aamuun.

Ylläpidon palaute

 
Aurinko 2014-12-09 12:08:24 Alapo80
Arvosana 
 
4.0
Alapo80 Arvostellut: Alapo80    December 09, 2014
#1 Arvostelija  -   Kaikki arvostelut

Moikkelis babel_ojanperä!

Sinun runoissasi välittyy sanoma hatarana. Ainakaan minä en aina ymmärrä :)

Puhut etäisyydestä aurinkoon ja sen lämmöstä, mutta todellinen sanoma jää hämärään...ja se häiritsee minua :)

Talven sanoma ja se, että olet mustasukkainen muille, tuo mieleen maailman toisen puolen, jossa valoa on enemmän. Kun Sinä istut pimeässä.

Taidokasta runoilua, vaikka merkitystä en aina ymmärräkään.

Kiitos! :)

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
 

Arvostelut

Ei arvosteluja

Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS