Siniset saappaat jaloissa hänellä
ne veden hylkii tytön tieltä
Ja sateenvarjo kädessään
kulkee pitkin pimeää
Sateenvarjo sininen kuin kyynel tytön silmissä
Hän on kulkenut vain matkan pienen
monta aikaa ei ole jäänyt taakse
Mutta muistaa kuitenkin joka ikisen
kiitävän hetken kanssa yöperhosten
joka ikisen pienen toiveen
Tyttö herkkä kuin kukka
varjoista kun uskaltaa
hiipii esiin maailmaan
niin ihmiset kuiskaa:
mene takaisin piiloon, et onnea täältä saa
et milloinkaan
Pieni tyttö sateenvarjonsa kanssa
Sade lyö uupuneen maahan
joka ei nouse ylös jää iäksi makaamaan
Kylmä yksinäisen tappaa
joka ei löydä suojaa sen sydän halkeaa
Kadottaa onnen eikä jaksa enää nousta
Tyttö tietää että kätkettynä jossain on
jotain mikä ikävöimään saa
Hän tietää, onni ei ole kaukana surusta
se tappaa unelmat ja saa unohtamaan
Mutta hän on valmis kärsimään sen puolesta
Tyttö herkkä kuin kukka
varjoista kun uskaltaa
hiipii esiin maailmaan
niin ihmiset kuiskaa:
mene takaisin piiloon, et onnea täältä saa
et milloinkaan
Pieni tyttö sateenvarjonsa kanssa
Jos on liian kevyt
voi jäädä kiinni tuleen
Jos lyö maahan katseen
ei ehkä löydä huomiseen
Kun tyttö ei öisin unta saa
hakee hän viereen pienen sateenvarjonsa
Se häntä suojaa sateelta
kun sade maailmaa piiskaa
kun kylmä suojattomat raiskaa
Tyttö herkkä kuin kukka
varjoista kun uskaltaa
hiipii esiin maailmaan
niin ihmiset kuiskaa:
mene takaisin piiloon, et onnea täältä saa
et milloinkaan
Pieni tyttö sateenvarjonsa kanssa
Kun maailma palelee
hän hengittää huumaa
Maistaa juomaa
elämää joka kirvelee
- tämä on kyllä oikeastaan laulu, kirjoitin sen 14veenä hyvälle ystävälle.
