Tuuli ulvoo, teen tilaa sen tuomalle viileydelle.
Kehdosta noussut oon, vailla suuntaa, vailla turvaa.
Tiehen jossa jalkain kulkee, kulkee myös kaipuu kainalossain.
Tutun rimpuilevin sanoin, sanon mun sanat.
Teenkö vain tilaa uudelle murheelle?
Tiedänkö edes mistä puhun?
Viimeinen purskahdus syövereistäni!
Sitten lähden ja minua et enää näe.
Ja tulkoon viimein rauha.
