Kun on hiljaa Hot

Kun on hiljaa, ehtii ajatella.

Ajattelin tuskaasi.

Ajattelin vihaani.

Ajattelin hänen raivoaan.

Ajatelin kumppanisi menetystä.

Ajattelin oivallusta.
Oivallusta, että olin tullut
liian myöhään.

Oivallusta, etten enää
voinut auttaa sinua,
vaikka olisin halunnut.

Sillä olit jo mennyt.

Muistelin sitä hetkeä,
Kun on hiljaa, ehtii muistaa.

kun löysin sinut
ladon lattialta
verisenä.

Muistelin,
että olit näyttänyt
langenneelta enkeliltä.
Näyttänyt
taivaalta pudonneelta
ja siipensä menettäneeltä
enkeliltä.
Näyttänyt
kauniilta enkeliltä.

Mutta näyttänyt kuolleelta.

Kun on hiljaa, ehtii mietiskellä.

Miettiä, miksi sade
rummutti kattoa,
kuin se olisi halunnut
peittää tuskan huutosi.

Miettiä, miksi tuuli ujelsi,
kuin se olisi ottanut
osan tuskastasi
kannettavakseen.

Miettiä, miksi pimeys laskeutui,
kuin verhoksi väliimme;että näen tuskasi.
kuin et olisi halunnut,


Tuskasi,
jonka niin epätoivoisesti
halusit salata minulta.

Kun on hiljaa, ehtii vihata.

Vihata häntä,
koska hän
oli se,
joka satutti,
piinasi sinua.

Vihata hänen suuttumustaan,
kun valui pois silmistäsi.

Silmistäsi,
jotka olivat ennen olleet
niin kauniit.

Vihata hänen raivoaan,
kuin olisit mukamas
ollut hänelle tärkeä.

Sillä et ollut.

Koska hän ei
välittänyt sinusta
millään tasolla.

Kun on hiljaa, ehtii surra.

Surra kohtaloasi,
joka oli täyttynyt
liian pian.

Surra myrskyn pauhaamista,
kuin sekin
olisi ollut
vihainen kohtalostasi.

Surra nyt yksinäistä,
uskollista kumppaniasi,
joka ulvoi
kohti tummenevaa taivasta.

Se ulvoi, koska se oli
menettänyt
jotain tärkeää,
jotain suurta.

Se oli menettänyt sinut.

Kun on hiljaa ehtii ymmärtää.

Ymmärtää, miksi oli salannut
sen kaiken.

Olit salannut sen
minun vuokseni.

Ymmärtää, miksi hän
oli tehnyt,
mitä oli tehnyt.

Hän oli tehnyt sen
kohtalon vuoksi.

Ymmärtää, miksi kumppanisi
oli surrut.

Se oli surrut
sinun vuoksesi.

Kun on hiljaa, ehtii ajatella.

Ajatella, että sisäinen myrskyni
oli avain rauhaan.

Ajatella, että täytettyä kohtalosi
löysit rauhan.

Ajatella, että kaiken jälkeen
saapuisit lohduttamaan minua.

Saapuisit sanomaan, että kaikki oli
jälleen hyvin.

Sanomaan, että viimeinkin,
saisin elää rauhassa.

Ja niin sinä saavuit.

Tulit viereeni,
kuin silloin ennen.

Lohdutit minua,
kuin silloin ennen.

Silloin olin iloinen,
kuin silloin ennen.



Sillä pienen hetken
saimme olla
jälleen yhdessä