Itku sun sylissä
Se tuntuu kodilta
Naurus kun mä litistän sut alleni sängyllä
Meidän omalla sängyllä
Miksei meillä ole sankyä?
Miksei keittiössä verhoja?
Aamuauringon säteet paistais kauniimmin niiden läpi
Tois väriä huoneeseen
Sun hymys vallottais mut kerta kerralta uudestaan
Vaikka sä oletkin täys sekopää, niin teeveessä väitettiin
Mulle sä olet vain sinä
Sinä ei ole outo, se on vain sinä
Kokonaisuus
Mä näen sussa paljon kaunista
En osaa sanoa, voiko kukaan nähdä sua niinkuin minä
Mutta minulle
Sinä olet uskomaton
Niin kaunis
Niin täydellinen
Vaikkei mulla ole lupaa sanoa niin
Mutta sanon silti
Sä teet musta pahimman luokan kovapään
En mä haluaisi ollenkaan sua kuunnella, tehdä vaan oman pääni mukaan
Olen pahainen pikkukakara sun kanssas
Sellaiseksi tahdon jäädäkin