Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Runot Ofelia, rakkaani
QR-Code dieser Seite

Ofelia, rakkaani




(Hamlet)


sinä uneksit peilikirkkaan sinisen pinnan
josta heijastui sinun halusi kohde

sinä kukitit muistosi ja puit valkeaan
huolellisesti laskostelit kyyneleesi pellavaan

sinä hautasit surusi unen venheisiin
jotka eivät milloinkaan enää palanneet

ja astuit kohti heijastuksen pintaa
johon kuu oli pudottanut koko olemuksensa

hameesi kahisevan valkeuden annoit
koskettaa heijastuksen sinistä pintaa

kaipauksen ytimessä voitit rauhan
ja koko voimasi kosketti unta harsojen takana

ruumiisi löydettiin rannalta seuraavana aamuna
puolittain upoksissa kuin hylätty ruusu

sinuun verraten olen vain varjojen prinssi
ikuinen epäilijä ikuinen kieltäjä

kirkas säie sinä olit uni unesta valo valosta
sinun haudallesi tuon kukkia uudelleen ja uudelleen





















Arvostelut

Ei arvosteluja

Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS