Se kuulosti niin hassulta korvissani
Se kun sanoit
”Et sitten ole mitään koko päivänä tehnyt ”
Ja
sinä
et
huomannut
Uupumusta silmissäni
Hätää sydämessäni
Tuskaa sielussani
Lapseni tahtojen taistelua käydessään
Minua, äitään vastaan
Sitä ainoata vastaan, jota vastaan uskalsi nojata
Kokeilla rahojaan, voimakasta tahtoan, saamatta selkään, äkkipikaista tai ilkeää kommenttia
Saamatta kokea olevansa tyhjä
Lapseni käydessään sitä elämän koulua
Jota sinä rakkaani
et
saanut
koskaan
käydä
Ja siksi sinä käyt sitä minua vastaan
Minua
Joka joudun olemaan äiti sinulle
Ja näille kaikille rakkailleni
Et sitten ole tehnyt mitään koko tänä päinänä
Kuulosti niin hassulta korvissani
Sillä olinhan juuri motista kaivautunut
Ja vasta itsestäni sirpaleita karistin, sodassa omaa jaksamistani vastaan
Ja sitä ei ole vielä käyty
Ei
Läheskään

