Aistin läsnäolosi keväisessä tuulessa.
Henkäys lämmin silittää poskeani.
Melkein kuin tuntisin pehmeän turkkisi lämmön jaloissani.
Kynsiesi rapinan kuulen korvissani.
Lempeät haukahtelut kaikuvat, kuin haluaisit jotakin.
Silmissäni näen katseesi onnellisen,
Tunnen luonteesi aurinkoisen.
Kohtako tulet takaisin?
Vai onko se vain toive kaipauksen?
Ikävä viiltää sydämeni miljooniksi palasiksi.
En saa sinusta kiinni, vaikka kuinka kurkotan.
Päästettävä irti on, ystävästä kalleimmasta.
Poissa olet, vaan et sydämestä.
Silmäni täyttyvät kyyneleistä,
sillä tiedän aikasi olevan täynnä.
Muistoissani elän hetkemme uudelleen.
Teit maailmasta kauniimman paikan.
Hyvästi rakas.
