Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Runot Runoja
QR-Code dieser Seite

Runoja Hot

Sydämen sisin onni
Sydämen sisin onni on salainen sopukka.
Sen voi tuntea ilona rinnassaan ja sitä voi ymmärtää älyllisesti tarkastelemalla.
Auringon vyöt paistavat solkenaan.
Ne koostuvat kultaisista naruista, jotka risteilevät toistensa yli ja ali.
Ne muodostavat punoksen.
Meren tyyneys kiehtoo minua aivan kuin sisin rauhan ääni.
Kauneus on katsojan silmissä.
Eikä totuuskaan sitä pilaa rumaksi mitenkään.
Onni, kauneus, vapaus ja totuus kulkevat käsi kädessä aivan kuin sisarukset.
Ei ole mitään kiertoteitä ulos totuudesta.
Silti löytyy erilaisia vaihtoehtoja tuskan lievittämiseksi.
Lautturi kulkee ovesta sisään ja poistuu kenties toisesta ovesta ulos.
Hän pääsee siirtymään seinien läpi ja
Hän pystyy lentämään ilmassa tahtoessaan.
Sydämen onni ei riipu rahasta yhtä paljon, kun rauhasta.
Mesikämmenelle jää paljon purtavaa talviaikaan.
Kun hylätyn ruuan määrä on talviaikaan sanoin kuvaamaton.
Onni on itsensä löytämistä, kohtaamista ja ajatusten vaihtoa.
Suru on tulla torjutuksi, hylätyksi ja ajetuksi nurkkaan.
Älä anna toivon hiipua ennen aikojaan.
Sitä tarvitset vielä voittaaksesi paholaisen.
Se vaanii meitä kaikkia matkan varrella.
Eikä se jätä rauhaan, ellemme lakkaa satuttamasta itseämme.

Kun talvi saapuu
Hanhiemo hautoo pesäänsä talvi aikaan.
Lohen punainen tiara muistuttaa rubiini auringon kimallusta.
Varikset koittavat auttaa ihmistä olemaan pelkäämättä kuolemaa.
Joku hävytön loukku maailma on!
Sen tyyris nielu imee omaisuuden hetkessä taivaan tuuliin.
Oveluus on leipoa oma leipänsä ja säilöä pakkanen täyteen ennen talven tuloa.
Näin vältymme kärsimykseltä ja koettelemuksilta.
Järven jäällä tanssahtelee Kalma.
Tammikuisena yönä pelkäämättä ja elämää ympäriltään tuhoten.
Terävä jäinen miekka käsissään Kuolema etenee.
Ja haroen sillä ilmaa, hän koittaa tappaa jokaisen vastaantulijan tieltään.
Kalman sapelihampaat hohtavat valkoisina Kuun valossa.
Eikä ketään elävää olentoa naurata olla ympärillä sen näkyvissä.
Kalman henki haisee oksennukselta.
Sen kynsien alla itää hometta.
Pyyteettömyys on kaukana kuoleman lähettilään käytöksestä.
Ja hengen se aikoo viedä kaikilta, ketkä aikovat asettua tielle sen esteeksi.
Meidän on rukoiltava siltä armoa, vaikka se onkin toivotonta.
Toiveikkuutemme muistuttaa vitsiä sen silmissä ja kenties monen muunkin olennon silmissä.
Olemme saaliita Kuoleman kidassa lopulta.
Eikä meitä vapauta tuskasta muu, kun sisäinen rauha.

Mitä on valaistuminen?
Avaruuden tähtien loistoa ei korvaa mikään vähemmän valoisa taivas.
Köyhyys ei estä ihmistä näkemästä totuutta ja olemasta viisas.
Vaan päinvastoin, se voi karaista ihmisestä sitkeän ja taloudellisen neropatin.
Valo voittaa lopulta yötaivaan pimeän epämääräisyyden!
Elämää on siellä, missä on valoa ja lämpöä.
Pääsiäismunien kirjavat foliokääreet ovat kiehtovan värisiä hölmöjen silmissä.
Inhimillinen heikkous annetaan anteeksi.
Ja vappupallot puhalletaan ilmaan serpentiinin kera.
Kuohuviiniä tippuu lasistani lattialle vahingossa.
Silmän käänteessä, maailman kuvat vaihtuvat.
Kirjan sivuja käännetään ja teos luetaan kannesta kanteen.
Tieto on kuin ruokaa nälkäisille sieluille.
Ne janoavat kostoa tai kenties lisää tietoa.
Rehellisyys pelastaa kasvot nöyryytykseltä ja kaihoisuus voittaa epämääräisyyden.
Turhamaisuus on yksi ihmisen arkkivihollisista.
Sillä se on täysin turhaa ja vahingoittaa taloutta.
Siitä luopuessani, toivon tulevani onnelliseksi.
Rakennun vahvaksi aivan kuin betoninen kerrostalo kerros toisensa päälle.
Esi-isieni viisauden perintö paistaa esiin heidän kirjoituksistaan.
Ne säilyvät kirjahyllyssäni kunniapaikalla.
Ajan historia ei pyyhkiydy pois muistoista eikä vanhempien kokemuksista.
Eräänä päivänä, meistäkin tulee esivanhempia.
Meillä on kokemusta omien polkujemme tallaamisesta.
Kuunneltiinpa meitä sitten tai ei, voimme nauraa vapaasti.
On meillä siihen oikeus.

Pilven reunalla
Istua mä tahtoisin pilven reunalla,
koska sieltä uskoisin näkeväni kaiken paremmin.
Kunpa valkoinen usva kannattelisi painoani,
Laskisin itseni sen varaan mielelläni.
Yhtä lailla, kun se mahdollistaa lintujen ilmassa pysymisen.
Oloni tuntuisi kevyeltä ja huoleni karisisivat pois hartioiltani.
Ei mikään sekasorto korvaa menetettyä selkeyttä.
Onneksi sen voi saada takaisin, kun kestää totuuden.
Päätän voittaa hämmennyksenkin esteettömästi.
Rajojen ylittäminen voi olla joko hyvästä tai pahasta.
Tärkeintä on keskittyminen
ja se, ettei vaihda itseään köyhämielisempään valheeseen.

Kun valo näyttäytyy
Kun valo näyttäytyy, saa sisimpäni kokea rauhan liekkiä.
Hädän hetkellä ja epätoivoni partaalla.
Näen valkoisen valon saapuvan kohti otsaani.
Valo poistaa tunkkaisuuden mielestäni.
Se lievittää tuskaisuuttani.
Enkeli koittaa auttaa minua pääsemään eroon tuskaisuudestani.
Paras lääke masennukseen on oma mielikuvitus.
Ympäristö torjuu usein todellisuuden, koska uneen on helpompaa tuudittautua.
Vasta kun rahat loppuvat, herää siihen, että mitä valhetta maailma on!
Sadun kultainen lyyra soi taivaassa ikuisesti.
Enkeleiden kuoro laulaa sen säestyksellä.
Minä kuuntelen ihannoiden.
Kuoro kuulostaa korvissani taivaalliselta soittokunnalta.
Enkelit eivät ylenkatso ihmistä, toisin kun ihmiset ja paholaiset.
Ihminen on usein hauras ja haavoittuvainen hädän keskellä.
Paras ratkaisu on oman päänsä pystyyn nostaminen.
Meistä kenenkään ei tarvitse vaieta.
Sillä asiat voi ilmaista kirjoittamalla myöskin.
Onni seisoo oven takana hiljaa vartoen.
Se tuo tiellemme apua ja ihmeitä aina, kun jaksamme havaita niitä.

The Nature Is Silent
The nature is silent.
Its rivers flow calmly.
The trees shake their leaves and branches along with the windy current.
The two worlds meet.
They are here always, now and forever.
The world of the dead remains
It accompanies our existence.
The old souls walk on earth along with the younger ones.
I believe in ghosts and fairies.
I could sense the presence of the spirit at all times.

Pako kiskonnasta
Pako kiskonnasta on se avain onneen.
En voi, kun karkuun lähteä joka päivä jostain perse saatanan huiputuksesta.
On elämä aika ankeaa petosta muuten.
Se on täynnä karikoita, piikkejä ja ansoja.
Kiristäjät vaanivat meitä kaikkialla.
Ei toimi aukon vedätykset nussitulla nussimis sonnallakaan enää.
Silti piru koittaa opettaa meitä nussimaan kunnolla ja kärsimään turhaan muina, kun ihmisinä.
On maailman näytelmät aika paskaa harhaa.
Ne eivät rikasta vaan köyhdyttävät raivohulluja.
Luopuminen raivosta ja hulluudesta auttaa ihmistä löytämään tien kotiin ennen aikojaan.
Kunpa osaisin sen taidon!
Pako mielikuvitusmaailmaan tuntuu realistisemmalta kuin totuuden kohtaaminen.
Ei ole muita pakopaikkoja mielen rauhan eikä avaruuden lisäksi.
Niin tyhmältä tuntuu rajoittaa itseään liikaa.

Uskonto ei riitä pelkoamme poistamaan
Virsien kaiku on jonkun saatanan vittulaulun raiku!
Piileviä peikkoja maleksii kaikkialla.
Eikä niiltä lopu konstit kesken meidän satuttamiseen ja tainnuttamiseen.
Ahdasmielinen uskonto ei pysty pelkoamme poistamaan.
Se häviää taistelun paholaista vastaan.
Ja voiton saa silloin julma yhteys Tuonelan olentoihin ja hirviöihin.
Miten voisit saattaa itsesi pois tämän kaiken turhan tuskan alta?
Et mitenkään.
Kun tarvitset järkeä raivataksesi tieltäsi onnen esteet.
Ne ovat vihollistesi syytä.
Ja sinä ottaisit mieluummin voiton käsiisi helposti, kun luopuisit taistelusta sortajiasi vastaan.
No tee se, ennen kuin on liian myöhäistä.
Pelasta itsesi ja rakkaasi,
jotta turha tuska voisi loppua heti paikalla.

Enkeli kellot
Enkeli kellot soivat kaiken aikaa, kaikkialla.
Kuuntelen niitä seisoessani taivasalla.
Kuulen niiden äänten kaiun korvissani.
Valkeus on valkoista unta,
Se on kevyttä ja utuista kuin taikalunta.
Sydämen lyönnit eivät aivan raikaa yhtä lujaa kuin ukkosen äänet myrskysäällä.
Tanssii silti enkelit jäällä.
Kevyesti he liitävät eteenpäin sen päällä.
Maailmankaikkeus voi aueta mielessäni sattumalta tai jopa vahingossa.
Jänis lentää tiehensä valtavan ponnistusvoimansa ansiosta.
Aivan kuin lentävä hevonen, se osaa kohota ilmaan ja pysytellä siellä hetken aikaa.
Enkelit auttavat minua pysymään ilmassa hyvyytensä ansiosta.
He ovat valon lähettiläitä mielikuvituksessani.
He säteilevät kirkkaina pimeimmässä yössä
ja he sulkevat meidät siipiensä suojaan.
Enkeleiden laupeus on absoluuttista ja aitoa.
Sitä on turhaa epäillä koskaan.
Jos sen kiistää,
Se palaa takaisin aina vain voimakkaampana tunteena.
Sen takia enkelit eivät minua ole pettäneet koskaan,
Sillä he palaavat aina vierelleni turvaa tuomaan.



Arvostelut

Ei arvosteluja

Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS