Tanssin ruusuilla
Egoni kanssa
Jalkapohjani verille
Ja kuiskaukset tuulessa
Hämäävät korvani
Sumu ilmassa
Sumentaa näköni
Myrkkykukkien tuoksu
Turruttaa hajuaistini
Ja kaikki on yhtä teatteria
Suurta traagista kärsimystä
Mahtipontista draamaa, jonka luon ympärilleni
Kutoen itsesäälistäni marttyyriuden viitan
Punoen suuruudestani maagisen verhon
Ja kuitenkin
Jos kieltäisin tämän kokonaan
Ja takertuisin kaavoihin ja kylmään hillittyyn asenteeseen
Kuolisin pystyyn
Enkä olisi sen onnellisempi
Sen viisaampi
Siitä hullua hurskaammaksi en tulisi