ne huutaa ja laulaa
käsi kädessä
mutta eivät halua
nähdä sumupilven
jahtaamaa maailmaa
jossa sadepisarat
valuvat poskia pitkin
ja saavat kiinni
hiljaiset kyyneleet
ne leikkii prinsessaa
nauravien silmien maassa
vaaleanpunainen hattara
valehtelee sanojen päällä
jotka kulkevat katveessa
hämärän peittämässä
varjopaikassa
ne häviävät
saippuakuplina ilmaan
kieppuvat tuulen mukana
tuntemattomaan
hyvästejä jättämättä
mutta niiden nimet
mainitaan kirjoissa
joita säilytetään
aarrearkussa
niiden hymy on
valokuva sydämen
keräilykansiossa
