Maailman jokaisesta ravintolasta on kaksoiskappale jossain muualla
on kuin mikä tahansa päivä, pyydän itseltäni etteivät tähdet tuikkisi
ajoin aavikkoketun yli murtaen sen jalan jonka vanha kunnon samarialainen korjautti omien varojensa turvin
on kuin varjo seuraisi minua pimeydessäkin luottaen siihen että kestän jokaisen tielleni asetetun helvetin
kun kuulen seismistä tärinää, tiedän ettei rakkautesi ole kaukana
eikä toisaalta lähelläkään — risteyksessä
Me juomme kahvia, ikään kuin toinen kätemme ei löytäisi muuta tekemistä
lämpöaaltoja, arktisia koiria, hiidenkirnuja
Demonit toimistossa valmistelemassa kirjanpitoa joka heidän tulee hävittää heti lyhyen tarkastelun jälkeen — vain siksi ettei
kilpaileva firma osaisi lukea heidän ajatuksiaan.