Nimesin itselleni tehtävänannon — mene ja rakasta
rakasta kuin juopunut tienviittaa jonka juurelle sammui
kuin se tyhjä pussi täysiä tölkkejä hänen olkaimillaan — sinä olet
olet uuni joka kiittää kun siinä paistetaan jotain, silmäni auki missään ei käy liikettä, silmäni kiinni, olet huulillani
perun lupaukseni, valani, julmuuteni
minä olen nyt melodia joka poimii läheisyyttä Edenin puutarhassa
jään hiljaiseksi, sinä et jätä vaihtoehtoja
tänään tuon sinulle ruusuja joilla on siivet
kokonaisen puutarhan minä rakennan ympärillesi
talvi on vaihtanut sukupuoltaan — ehkä ihonväriäänkin
sen lonkerot ovat kalmaiset kuin
kostea ihosi vasten kehoani.