Ruuhkavuosina en ehtinyt
ajatella niitä
keväitä ja kesiä
lupailin itselleni
ensi vuonna
ensi vuonna minä
menen lehtoon
etsin ne
pienet vuokkojenniskat
etsin taikinanmarjan
ja saniaisen nuppuiset alut
en taaskaan ehtinyt
ainainen kiire turrutti
enkä jaksanut
lähteä etsimään ihmeitä
Odotan herkeämättä kevättä
niin kuin lapsena
niin ettei mikään mene minulta ohi
Aion nähdä silmujen puhkeamisen
aion nähdä puron
kuulla sen kauniin
kirkkaan solinan
puroni on unelma
joka kuivuu viimeistään
juhannukseksi
jolloin linnunlaulu
kuolee
