Mielenmaisemassani seison narisevalla sillalla
Joka on poikki
Alhaalla kuohuva virta
Liian voimakas ylittää
Palaan rantatörmäälle
Ja poimin maasta kylmän kiven
Sen heitän jokeen
Osumakohdasta virta lamaantuu
Jääkiteet leviävät symmetrisinä fraktaaleina ulospäin
Pian veden peitää peilijää
Kuin lasinen kansi
Hetken voin katsella omaa kuvaani jään pinnasta
Sitten virta pitää ylittää
Vastarannalla huomaan
Että juuriaan veteen työntävät rantakasvit alkavat kuolla
Siispä poimin lämpimän kiven
Sen heitän jäälle
Osumakohdasta leviävät halkeamat ulospäin kuin hämähäkin verkko
Peilipinta murtuu ja virta vie palaset mennessään
