Synti seisahtui leijailemaan siihen samaan iltaan
jossa se oli viettänyt aiemmatkin päivänsä
minä en liiku juuriltani - huomenna täytyy kävellä
heidän kanssaan en saa mitään aikaan
ja heiltä minut riistetään
tutustutaan jotta olisi hauska olla yksin
kelluminen on ajan kanssa sen haaskausta
kun metsässä ei ole kesä, missään ei paista aurinko
rakentakaa minulle tanssilattia
tai torni johon kadota
menneisyys kuin syksy kekrin jälkeen
viha tuo aikaa, kyynisyys kosii totuutta
väsymys ei sano sanaakaan eikä uni hajota sitä
sillä on ikuiset luut ja ranka jossa surista äänettä
puut ovat pilkullisia, mateet verettömiä
menneet eivät mahda mitään eikä niille mahda
baari sulkeutui mutta
asiakkaat jäivät lukkojen taa.
