Ei sinulle kelvannut
rehellisyyden nimissä
tunnustettu tunteettomuus
vai oliko se tunnetta
joka ei kohdannut sinua
juuri silloin
tai tuskin koskaan.
Sinuahan silloin
loukattiin verisimmin kai ikinä,
riistettiin ja petettiin.
Ja minuun koski se, että
vain tietyllä tapaa tuntemalla
voisin olla sinun lähelläsi.
Se, että meidän tarpeemme
repivät rikki rakkauden,
joka olisi voinut olla elossa,
joka olisi ollut juuri sitä
mitä sinäkin toivot,
mitä minä haluan;
aitoa ja puhdasta,
vaatimatonta ja kevyttä.
Jotkut kutsuvat sitä
ystävyydeksi,
jotkut muut taas epäonneksi,
rakkaudessa.
