Usein ajatus odottaa
että saan kerättyä tekstin paperille
kronologisesti minä tapailen mielessäni samoja vanhoja rytmejä
joiden poljennossa leijuu sieluni ahnas tyhjyys
henkevä muusa
on minussa tuolloin kuollut
kuin korppi sähkötuolin langoilla teloittajan performanssissa
on rajallinen määrä ajatuksia joita voi ajatella kauniisti
loput taas voi valehdella
puhua puille jotka kuuntelevat sielun ääntä
limbon rajamailla häilyvää tuskaista nuottia
jonka laiva seilaa yhä uudelleen kadotetun aamunkoiton satamaan jossa
likaiset juopot pitävät melua
lukeneet kääpiöt parittelevat syfiliksen salsatessa muinaisessa turhuuden kehikossa
iloisesti tanssii kuu ja tähdet kun lopun alku solisee
illan kauniissa puroissa
yllä jumalten niittyjen
palaa lepakon siivet
joka oli juuri oppinut lentämään
hyisevä talvi tulee ja pyyhkii lintujen byrokratian
kauas merten toiselle puolelle
tiellä jota ei kulje kukaan.
