Demokratia
on sielunvihollisen kavalin ase
orjuuttaa kastroitu kansa
oman typeryytensä alle
Mielellä on oma tapansa paeta äärettömyyttä
sellainen joka ei sitoudu ihmiseen
mieli on subjekti
sen voi tavata
alavilla lakeuksilla
Niagaran putouksilla
violetilla tähtitaivaalla jolla
jumalat polttavat kynttilöitään
virkkaavat pedin taivaankannelle
Mikä ikinä hiljensikään rumpujemme paukkeen
mikä tavasi kuoleman tekstiä
me ihmiset olemme prosessointia
sieltä minne Atonin aurinko
ei paista
Milloin tulevat hennot enkelten sävelet
seireenit joille maksettiin laulusta
meripihkaan hautautuivat
nuo viidakon kaiut
Se energia josta valo on lähtöisin
huusi kuolonhuutonsa
ajasta ikuisuuteen
Olen täynnä sairasta kurjen hymniä
olen talven voimaton orja
prinsiippi joka ei tahdo mitään
joskus minulle kasvoi siivet
jotka vielä hetken joudun kätkemään.
