Pitsiverkoista
tärisevät kädet yön kudoksessa
maitovalaat pulpahtavat
rintasi liiveistä pintaan.
Encantada.
.......................................................
Minä pidän sinusta, sillä sinulla on huulet, silmät ja nännit ja hyvä reppu.
Salaisissa arkistoissasi on kyselyjesi kaikki tulokset ja kun hiuksesi heilahtavat, nielen ilmaa.
Vähemmästäkin mies haksahtaa itsenäisyyden ulkopuolelle, valmiina Ikeaan, ymmärtämään veressä tapahtuvia hormonimuutoksia ja vihreää teetä nauttimaan, sitä karvasta.
Pyöräilen kauniina kesäpäivänä, tuuli, hyvin pyyhkii kasvoihin ja olen onnellinen.
Ehkä tänään tulisin ja kähveltäisin syliaikaa, mutta sinähän olet sinisellä kedolla, haavi auki ja jahtaat pieniä, leijuvia pystypeukaloita.
Etkä saa tänään yhtäkään.
Itket miten me nyt pärjätään, mutta älä huoli.
Minulla se on kuule haitaripää ja jalat kuin iskunvaimentimet.
........................................................................
Orava juoksee tien yli ja halkeaa. Ajan pyörällä sen päältä myötätunnosta
ja kunnioituksesta kuolemaa kohtaan joka soittaa ovikelloa, mutta
on hississä vasta -
kuitenkin tulossa
valot vain syttyvät numeroissa
olen neljäkymmentakaksi ja vielä kerran kapaloissa.
Asuin kaljapullojen asuntolassa vuosina kaksituhatta neljä ja osan viidettä
uskomatonta,
mikä soppa? ei ole kysymys eikä keittoruokaa
se on elämäni ensimmäiset kymmenet ennen kuin syke alkoi rauhoittumaan.
Kahvilassa tytöt tuijottavat kiihottuneesti. En asiaa ymmärrä
ennen kuin
ymmärrän heidän tuijottavan olkapäällä istuvaa,
näkymätöntä kissaani.
Ymmärrettävää.
Ilmankos nännit punoittavat kuin krapulaiset silmät hajataittoisina
tyyrpuuriin ja paapuriin
SAI ja WA!
On ihan aurinkoista tänään ja sen näkee yhdestäkin naamasta.
Lastenkärrejä työntävä nainen hymyilee. Kiehtovaa, hämmästyttävää, olen pelkkänä silmänvalkuaisena. Valkoihoisena et hymyilisi, et edes itsepuolustukseksi.
Kotiudun, vaikka pääsin jo syyskuussa -93 armeijasta
poistuin taakse harmaasta asennosta, latasin vaikka ei olisi tarvinnut, onneksi oli toinenkin
törttö!
Yläkerran isäntä tulee töistään, tutustuu käyttöohjeisiin ja räjähtää
sokka on irti
Niin juodaan puoli lasia kossua puolessa tunnissa diapami sinisenä soluseinämissä
ja leveälanteinen emäntä Nuuksiosta virkkaa katsettaan kääntämättä, korviaan lotkauttamatta
hampaat kalisten jotakin lämmittävää
kun kerran Oimjakonissa tuulee.
Mietin sitä oravaa.
