Olet kaunis kun itket
itkusi on erilaista, oman kehosi saatat
rauhoittaa
vaikka maailman kyyneleet sinusta valuvat
minä viihdyin siinä sateessa ikuisesti
vain jotta näkisin sielusi silmien itkevän
tyhjiä epäonnen kyyneleitään
pidä minusta kiinni hopeisella tulellasi
aja minut pois alttiuden maasta
piilotan sinut hattuuni, jotta voit kutittaa
kasvojani hiuksillasi
kasvoit minua kauemmas, kaiken minkä
tein, tein sinulle, kuin vainoharhainen
pässi saatanalle uhriutuu
en tahtoisi
Kärsivällisyys kasvoi silmiini
odotin
viisituhatta vuotta idioottien maassa
kuuntelin kun
kaunis naurusi helisi aamunkoiton
puiden tuulessa
parannuinko, eheydyinkö
kävelinkö pois
miksi teen yhä tätä työtä, kannan
taakkaani, jolla ei ole merkitystä
sinua varten puhallan maailmaan tuulen
jossa lehtesi voivat kylpeä
en tiedä.
