Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Runot runo, jonka alku on loppu
QR-Code dieser Seite

runo, jonka alku on loppu

minä niin yritin

toin helmiä ja timantteja
niitä kasvoi asfaltilla
ja minä hymyilin sisäänpäin

Helmiä sioille

asettelin kenkäni kauniisti riviin
isoäidin kaulanauhasta oli lukko rikki
ja minä sovitin sitä povelleni

tuu, tuu, tupakki rulla
mistäs tiesit, tänne tulla

rähjäinen keittiö,
hellalle palaneet ruuat
huutavan ääni,
sängyn reunan yli
valunut jalka

hyrrä pyörii, pyörii, pyörii

räjähtävä ääni,
pääni sisälle
leviävä punainen veri

maailman loppu on tullut,

vaan
missä
viipyy
Jumala

missä viipyy sinivuokko ja hepo
pieni puro, joka vielä eilen virtasi
vuolas on enään

kyyneleeni
virta








Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 1 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
3.0  (1)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
runo, jonka alku on loppu 2017-05-13 12:11:20 Riina
Arvosana 
 
3.0
Riina Arvostellut: Riina    May 13, 2017
Top 50 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Surua, kipua ja tuskaa! Hämmentävä ja koskettava runo.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS