kaupungilla kävellessäni
ihmisvirran mukaan
katson ohikulkevia naisia
iholla tasaväri ja ripset päivävarjoina,
auringosta ei tietoakaan
silmät meikattuina ikihymyyn, kulmien viivat huutaen... ooooh
suun, suuteloon antautuneena, vaikkei ketään lähellä näy
tai jos he vaikka toivoo
jonkun pyytävän, pusun tai vaikka kaksi
lähikaupassa pysähdyn peilin eteen
kasvoillani valvotut yöt
surut, jotka huutavat silmieni yläpuolella,
rypyissä otsan
huulet, jotka tietävät, mitä itku on
mitä nauru on, lähtiessään ihan itsestään
vastasyntyneen lämmin iho
pienen käsi, käsi joka ottaa kiinni ja silittää
niin, että vielä huomennakin
sydän on lämmin
katson ohikulkevia naisia
onnellisena elämästäni
siitä joka näkyy kasvoiltani
kaikkine merkkeineen
elämän
