mustan maailmain ikkunassa
valosi sun hellä
hohde taivaanrannassa
kesä sydämellä
vetten yli liisit
kauniin linnun lailla
kuiskauksein kuulit
jo lensit kaukomailla
kuin kuolema ois kohdannut
tähtilauman nuorta
surullista jahdannut
Jumalan takaa tuolta
ajan haavat peittyneet
mun unihiekkaan on
silti itken edelleen
sydänsuru loppumaton
