uneni pulppuavat
valkoiselle paperille kuin
kevätjään alta tulviva
talven kaupunki
kohti uutta elämää
sanat loistavat ajatusteni
läpi ja päätyvät
huuliltani sinisen
musteen ikuistettaviksi
ruutuviivojen väliin
kaipauksenkin kyyneleet
muodostavat kauniita
kirjaimia vaikka
polttelevat öisin
tuhkaten poskeni
sinun laulusi minussa
soi luovuuden
sinfoniassa kuparilampun
kotoisassa hehkussa lähellä
jääkaapin ikuista hyrinää
