missä sinä olit
kun minä olin pohjalla
itkin huoneeni
valkoisessa nurkassa
ehkä sinäkin
itkit kanssani vaikket
minua tuntenut
tunsit
tunsin
olin kanssasi pimeässä
vaelsin jalanjäljissäsi
ja sinä minun
katsoimme samoja tähtiä
samaan kuunvaloon
pysähdyit
jonka alla minä huusin
sinua
sinä minua ja
kyyneleemme päätyivät
samaan virtaan
yhdistyivät ikuiseksi puroksi
