Väärentäjä
Kaikki kerran käytettyä
Kierrätettyä
Pois heitettyä
Tunkkaisissa laatikoissa säilytettyä
Ei sana ole omaa,
Ei ajatuskaan
Kokemuksen reflektiota
Olemisen heijastumaa
Kaikki kerran elettyä
Puoleenväliin
Täytettyä
Tyhjennettyä
Ei tässä ole suuruutta,
Ei pontta
Vain heikkoutta -
eikä sekään omaa
Luvatta lainattua
Tuhat kertaa käytettyä
Tuhat kertaa elettyä.
Tuhat Väärentäjää
Runoilijan loppu
Sana takeltelee
jää kurkkuun, tarraa kynään
Ei siitä ole lausuntaan hyvään
Pelkkään itkuun
Itkuun elämästä
Josta eletty ei sekuntiakaan
Kädet ristillä rinnan
Vaan paljaalla lattialla makaan
Rakastan ja Vihaan jokaista hiekanmurua
Selkäni alla
Mutta silmäni ovat auki
Sen tosiasian kanssa ei resoinoi
Petokala
Vaan ymmärrys
jotkut sanat on parempi jättää lausumatta
jotkut riimit ripustamatta
Harakanvarpaat tuhertamatta
Punaisten runojen katu
Runoilija kiertää yössä
Mukana sillä on vain
Banaanilaatikon pohjasta revitty
pahvin kaista
Haalennut musta tussi
Pilalle nussittu aivon tussu
"Ota sanani, voit maksaa hymyllä"
Sanalla voi hyväillä tai lyödä
Voit laittaa sen sinne minne
päivä ei paista
Tai roiskia kasvoillesi
Mistä nyt satut pitämään
"Teen mitä vaan, kunhan luet sen"
Sitten se siirtyy seuraavaan
auton ikkunaan
Nippu kuivattuja synapseja
Jokaiset häät
Valmistujaiset
Rippijuhlat
Varpajaiset
Se hetki jolloin ensimmäisen kerran suutelin sinua
Se hetki jolloin sanoit että haluat jotain muuta
Se hetki kun heittäydyin alas katolta
Se hetki kun luulit että se johtui sinusta
Kastelen ne vodkalla
Vain harmaata mössöä
Silmäluomien takana
Kaukaa haettua viimeistä viedään
Hukassa ihminen
Elämän ehdoitta
Rikki repimä
Ädilleen on jokainen
Äpärä, jollain tasolla
Pahuuden ja
Autuuden
Hiventen rinnakkain asettelu ja
Vierivieressä vertailu
Ihmisen tärkein tehtäväkö on?
!
Häivähdys ulosteen tuoksua hengityksessäsi
Jos sinä nuolet minun,
niin minäkin nuolen sinun.
Näin sovittiin
Sanattomasti katseilla
Kulmakarvan nostoilla
Ja kummallisilla käsimerkeillä
Sen jälkeen suudeltiin
Niinkuin normaalit ihmiset
