Katsoin kaukaisuuteen,
tunsin rauhan sen,
kun tuuli hiljaisuuteen
toi laulun keväisen.
Ol' ihmeellinen ilta,
niin tyynet järven veet,
jo rannan tuntumilla
aallot uinahtaneet.
Yö hiljaksensa hiipi,
sen peitto varjojen
kuin tumman unen siipi
maiseman verhoten.
Mun väsymys jo valtaa
ja uneen rauhaisaan,
kauas sen kaukomaille
mun mielein' vaeltaa.