Nuori tyttö suussansa tupakka
Ja taskussansa täysi almanakka
Aivan liian monta nimeä
On kirjattuna taas tällä päivällä
Edellisen asiakkaan repimä
Repaleinen mekko yllänsä
Tyttö ottaa viimeiset askeleet
Ja pyyhkii kasvoiltaan kyyneleet
Usko pois, en häntä tuomitse
Ja samaa tee sä myöskään et
Siihen ei pysty ihmiset
Vaan ainoastaan Luoja itse
Hän tietää joka kyseenalaistajan
Joka ikisen lain rikkojan
Tietää jokaisen vääryyden
Mihin aikoinaan työnsi Paholainen
Ovi nopeasti aukenee
Mies hänet kaverilleen esittelee
Tyttö jättää ballerinat eteiseen
Ja kirjoittaa valmiiksi 112 puhelimeen
Kuluu hetki, ehkä myös enemmän
Ja yhä vähemmän mä ymmärrän
Millainen on tulevaisuus nuoren naisen
Joka bussiin juoksee seteleitä laskien
Usko pois, en häntä tuomitse
Sen sijaan mitä itse luulette
Kuinka kauan elossa pysyy hän
Jolle raha on rakkautta enemmän
En ole nimeänsä kuullutkaan
Siis en pääse häntä auttamaan
Tosin enhän oisi uskaltanutkaan
Lähteä elämäänsä puuttumaan
En tyttöä enää sen jälkeen nähnyt
Mietin missähän hän kävelee nyt
Onko almanakka taskussaan
Vielä polttaako tupakkaa
Puolestansa illalla rukoilen
Luoja hyvä, lupaisitko sen
Ei elämänsä ole entinen
Vaan saisi kokea rakkauden
