Olo toivoton, missä onneni on?
Se katosi pimennettyyn huoneeseen, siellä makaan enkä hevillä pääse pois
Lipuu ilma keuhkoistani, virtaavana kuin vesi, on tuska tukahduttava, itku vavisuttava
Lämpö vaihtuu kylmyyteen, kylmä kosteaan, lempeä tasapaino järkkyy, läikkyy yli
En tiedä kuka korjaa, minä en ainakaan enää osaa, käteni kadottivat sen taidon
En osaa enää, korjata jälkiäni, tarvitsen opettajaa, opastusta
Vahvistusta - ei pullosta - ei deleriumista - sinusta
Olen vahva, olen taistelija - olen soturi, minä selviän!
On mieleni kirkas, veitsenterävä, kuten peili kirkas halkeava kun soraan kivikkoiseen putoaa
Leikkaan itseäni, ei satu
Veri virtaa, ajatus virtaa, lipuu pois
Niin minäkin, en enää yletä todellisuuteen
Ajaudun virtaan, toiseen maailmaan, olen vapaa kuolevaisten kahleista
Yritän uida, ei hyötyä vastavirtaan
Saavun rannalle joka on märkä verestä, nyyhkivä nainen ompelee kasaan poikansa ruumista, kaksoisveli paloitellut - virtaan paennut
Polku aukeaa, sitä seuraan...