Sinä olet tuuli, meri ja maa
vaikeasti ohjattava purteni
lämmin aurinkoinen poukama
sininen saareke
ranta ja maja
meren ja maan kosketus
Kuinka ikävöinkään
rannattomalla myrskyisellä ulapalla
huultesi kosteaa kosketusta
kävelyä rannalla
metsän vihreyttä
kätesi puristusta
hiustesi leinikin tuoksua
Kun lasket valkoisen purjeesi
maan kädelle
minun revitty murheellinen viitta
nousee sinun maljastasi
kuin aurinko merestä
mieleni on tyyntynyt