jään terä
viilsi
maan kallioselkää,
tuo alkuaikojen
musertava voima
vieläkin
rotkolaakso
on syvä haava
kiven ihossa,
arpi menneisyydestä
veden
ikiaikainen juopa
virtaa tuossa viillossa,
elämän musta veri
maan suonissa
se aaltoilee tuulessa
elämän hengityksessä,
jossa vaimenee
vanhan tuskan
väräjävä huokaus