kahdeksastoista Hotminulla oli tyttö omanani kerran hänen tuoksuvat kätensä raapivat kaapin sisäpuolta aina vain vaikka joka ilta lauloin hänelle oven toiselta puolen. hän ei antanut minun nukkua öitäni rauhassa pehmeästä huudosta tuli yhä repivämpää kunnes kerran avasin kaapin oven ja hän oli lakannut huutamasta liikkumasta, oli vihdoin täysin vaiti siirsin hänet olohuoneeseen kauneimpaan nojatuoliin: siinä hän on, minun tyttöni joka päivä kampaan kiharat punaan posket ja huulet, välillä hän melkein hymyilee takaisin. ArvostelutKäyttäjien arvostelu: 2 käyttäjä(ä)
kahdeksastoista
2015-09-02 18:29:48
takethiswaltz
On sinulla hieno taito, kiitos taas kerran. Tällä kerralla koin, että herkuttelit rauhassa ajatuksella, jonka kehitit tasapainoisesti ainoaan mahdolliseen loppuun saakka. Ainoa sana jota jäin pyörittelemään, on viimeisen rivin "melkein". Kiitos! Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 00
kahdeksastoista
2015-09-02 14:42:17
Loviisa V
Hieno runo! Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 00
Powered by JReviews
|