Sittisontiainen maassa makaavana
kalpeana ja katuvana
kilpi painuneena vasten heinikkoa
Se kompastui kivikossa yöllä
eikä jaksanut kammeta ylös
Päässä vihloi ja jomotti
suussa maistui kissanpaska
krapula ihan kaamea
Juhlahumussa oli ollut outoa taikaa
tanssit kaikki
sekä mesi ja viini
Sittisontiainen juopuneena rellesti
aatteistaan luopuneena mellesti
Sekoitti leppäpirkon pikkupään
rakkauden jorinoillaan
juopuneen horinoillaan
Lupasi ikuista lempeä
oli kovin imelä hempeä
Aamun ensi kajossa ahkeramuurahainen
polkuaan pitkin touhukkaana kulki
Sontakuoriaisen näki maassa makaavana
lappeellaan epäarvokkaasti arvonsa menettäneenä
ketarat kohti taivasta
Eilenhän tuo kuului olevan niin salskeata ja koreaa
leppäpirkon kannsa tanssiloissa pyöri ja hyöri kuin herhiläinen
nyt vainaana keikkuu tuossa kuperan kilpensä varassa
Niin niin se ylpeys
käy lankeemuksen edellä
Tässäpä oiva pyhäpaisti emännälle tuumiskeli muurahainen
kammeten taitavasti itseänsä isomman körilään selkäänsä
Ei paino missään tuntunut voimamieskisojen mestarilla
kaikki metsän ja maan asukkaat tiesivät
hänen nostavan moninkertaisesti
oman painonsa verran ja enemmänkin
niskakin hänellä paksu kuin petäjä
Ahkeramuurahainen kantoi sulavasti
pitkän matkan
pellonreunasta metsänlaitaan
isoa jötkälettä
pallonmuotoista mötkälettä
Katos mitä jätkä
sanoi rotta muurahaiselle
sylkäisten nuuskat huulestansa
kysyen tuttavallisesti
minnepä sinulla kiire moinen
Emännälle vien paistia
vähän mettä ja suven maistia
olen tullut jo hyvän matkan
jos nyt sallit niin tästä jatkan
Anna mulle tuo köriläs
vaihda se työhön
kaivan salaojat pesääsi
kaivan vaikka menisi yöhön
saat vähän luppoa kesääsi
Ahkeramuurahainen tuumi hetken aikaa
näki mielessään romanttisen retken
Vapaa-aika olisi tervetullutta
vaimon kanssa hetki taikaa
Muurahainen sanoi rotalle
No lyödään siis kättä
nyt tuli kaupat
milloinkas aloitat urakan
Aamusella heti kohta
vien körilään ensin pesään
ei minulla kauan siinä mene
en jätä hommaa ensi kesään
Rotta sontiaista pidellen
vilisti pesälleen päin
kompastui lantakeon kohdalla
sontiainen lipesi irti
samalla lipesi lipevä lupaus muurahaiselle
Sontiainen kierähti useamman kerran
kierähti lantakeon kupeeseen kotiovensa kohdalle
Kierähdysten jälkeen jaloillensa
niin kuin aina
juopontuurilla
Eipä ollut ensimmäinen kerta
kun sontiainen huijasi itselleen apostolin kyytiä
Eikä varmasti viimeinen kerta
kun tanssitti Pirkkoa ja Lyytiä
Siellä se jälleen illalla
kuutamoa katselee ojasillalla
särky päässä laimenneena
puhuu imelää ja maireeta
Naurattaa naista jos jonkinlaista
siellä se jälleen huijari
omahyväinen puijari
tyttösiä naurattaa
mesiviininsä maksattaa
Salskea sittisontiainen
kiiltäväkilpinen köriläs
laiska ja vetelys
onnenonkija
paskantonkija
tyttösiä tanssittaa
salomailla lehmihaassa
Auervaaran lailla
Juhannuspyhänä.
