Kahvi maistuu karvaalta
Elämä maistuu karvaalta
Tunnen kipua, jonka en tahdo loppuvan
Rankkasade ulkona masentaa,
Mutta en pue sadetakkia
Ja kenkäni ovat märät, mutta riisun ne ja kävelen paljain jaloin kylmällä asfaltilla
Kadunkulman takaa kaahaa auto
Mutta en tee elettäkään väistääkseni
Elämä on arpapeliä
Heitän korttini tuuleen
Nukahdan sateeseen