Sal
Sal nousi taksista ulos ja ojensi kuskille viisikymppisen, ”pidä loput”, hän tokaisi. Sitten hän otti vuoronumeron, jonka ottamista hän piti typeränä, eihän tilassa ollut muita odottamassakaan, ja istahti aulan oliivinvihreään villakangasverhoiltuun tuoliin istumaan. Vastaanottovirkailija ohjasi hänet seuraavaan odotustilaan.
”Monella, Sal”, lääkäri huusi. Pitkän huiskea, italialaisin kasvonpiirtein varustettu vanhempi herrasmies nousi tuolistaan ja asteli lääkärinhuoneeseen. Sal, jota elämä oli heitellyt milloin mihinkin, oli edelliseltä Itä-Euroopan matkaltaan saanut tuliaisina mukaansa vatsataudin.
Sal selitti asiansa ja huolimatta vahvasta Teksasin murteesta, lääkäri sai selvää hänen kertomuksestaan. ”Otetaan nyt testit herra, mutta kyllä se nyt siltä vaikuttaa, että teillä on Salmonella”, lääkäri kertoi valistuneen arvauksensa.
