Tein muutamia korjauksia saamani palautteen perusteella.
-----------------------------
Saatuani maalaustyöt valmiiksi, kävin makuulleni sänkyyn. Yläpuolella näkyi nyt vapaalla kädellä taiteilemani taulu. Uloimpana punainen ympyrä ja sen sisällä pieni punainen piste. Häränsilmä. Nostin lattialta tikkaämpärin syliini ja otin ensimmäisen tikan käteeni. Arvioin heittomatkaksi noin yksi pilkku kaksi metriä. Huonekorkeus oli mittausteni mukaan kaksi metriä ja kaksikymmentäneljä senttiä. Sängynkorkeus oli neljäkymmentäviisi senttiä. Heittokättä joutui pitämään hieman liian edessä. Haittapuoli sängyltä heitettäessä.
Nakkasin ensimmäisen tikan kohti kattoa. Sinne se upposi pehmeään kuusilautaan ja jäi kiinni. Ei kuitenkaan osumaa. Peukalon mitan vasemmalle ja ulos ringistä. Muistelin että ämpärissä oli viisikymmentä tikkaa. Neljäkymmentäyhdeksän vielä jäljellä.
Viiden tikan jälkeen pidin tauon. Vedin termospullon esiin sängyn alta ja nostin pullon huulilleni. Kylmä kahvi sai minut puhumaan tuhmasti, aivosolut kävivät kierroksilla ja liikutin sukkia. Kolme tikkaa ringin sisällä sentään. Yksi niistä näytti riippuvan vain vaivoin pääni yläpuolella. Ei yhtään häränsilmässä.
”R-KOSKI!”, huusin ja pamautin taas tikan kohti kattoa. TOK! ”Musti ja Mirri!” TOK! ”Kotipizza!” TOK! ”Arnolds!” - ”Perkele!”
Arnoldsin tikka lähti huonosti kädestä. Taisi osua sulat peukaloon. Se kolahti kattoon melkein kylkiasennossa ja tipahti sieltä reiteen. Vähän polven yläpuolelle. Vasta teroitettu tikka upposi pehmenän rasvan läpi ja rikkoi luultavasti lihaspussin. Ainakin kipua oli jonkin verran.
”R-KOSKI!” TOK! ”Vai tuliko se jo sanottua kerran? Taisi tulla.”
Nostin hihaa ylös ja tutkin käsivarteeni kirjoittamaa listaa franchising yrityksistä. Vielä oli sentään monta nimeä jäljellä. Huomasin lisäksi tehneeni kiusallisen lukivirheen. Mietin oliko sillä merkitystä, mutta taikauskoisena en osannut ajatella sen loogisemmin. Päätin ettei vara venettä kaada ja koppasin taas viisi tikkaa kouraani.
”R-KIOSKI!” TOK! ”No ei se näemmä auttanut. Vianor!” TOK! ”Spice Ice!” TOK ”Stemma!” TOK “No ei helvetin, helvetti.”
Olin etukäteen ajatellut, että osuisipa Vianorin kohdalla. Autonrenkaita olin sentään nuorempana isäni autoon vaihtanut.
Ovikello soi. Nousin ylös ja päästin jehovan todistajat sisälle. Elli ja Nalle. Nalle yritti ottaa tikkaa irti jalastani, mutta sanoin että meillä kaikilla on kärsimysten tie kuljettavana ja käskin tätä pysymään kauempana. Tarjosin vieraille kahvia termospullosta. Elli kieltäytyi kohteliaasti. Nalle sanoi, että joku toinen kerta.
”Olkaa kuin kotonanne. Kunhan ette häiritse.”
Otin taas viisi tikkaa ämpäristä ja menin selälleni sängylle. Elli oli puheliaalla päällä, mutta en tiedä mistä hän puhui.
”Esprit!” TOK! ”Pizzataxi!” TOK! “Herätkää!” TOK! “Vartiotorni!” TOK! “Lady line!” TOK! ”Ei vittu!”
Elli nousi vihaisen näköisenä ylös ja poistui asunnosta. En tietenkään hänelle ollut kiroillut, mutta Elli teki hätiköidyn johtopäätöksen, jota en katsonut parhaaksi oikaista. Sitäpaitsi minua kummastutti laskutoimitukseni tulos. Aivan varmasti olin heittänyt kaksikymmentä tikkaa. Mutta nyt näin tarkistuslaskuista huolimatta vain kahdeksantoista. Yksi oli tietääkseni osunut reiteeni. Nousin ylös, kun huomasin Nallen olevan paikalla. Hän katsoi minua omituisesti. Tuijotin häntä varmaan sekunnin liikaa silmiin, sillä yhtäkkiä hän käveli luokseni ja suuteli minua määrätietoisesti. Tunsin käärmeisen kielen lipovan ikeniäni. Nalle lopetti suutelemisen yhtä määrätietoisesti kuin oli sen aloittanutkin. Sitten hän tarttui minua hellästi kaulasta ja nojautui lähemmäksi.
”Otsallasi on tikka”, hän kuiskasi hiljaa korvaani. ”Otan sen pois.” Minä nyökkäsin ja Nallen taitavat kädet pyörittivät varovasti tikkaa irti otsalta. Sitten hän poistui. Yhtä äänettömästi kuin oli asuntooni tullutkin. Mikä mies!
”Onko nyt liian arkista!”, ähisin vittuuntuneena, tajuttuani tilanteeseen liittyvän komiikan!
Samassa kerroksessa asui naapurini Pekka. Nallen nuoleskelut olivat saanut himoni heräämään, niinpä kävelin Pekan ovelle ovikelloa rimputtelemaan. ”Nyt olis pillua tarjolla”, sanoin Pekalle tämän avattua oven. Pekka on vähän hidas ajatuksen juoksussaan ja jäi vain tuijottamaan. Minulla ei kuitenkaan ollut esileikeille aikaa, joten kaadoin aikailematta miehen tyngän eteisen lattialle ja hyppäsin hajareisin tämän päälle. Pekan aina valitti taloyhtiön saunassa, kuinka arkista hänen elämänsä on. ”Onko nyt liian arkista Pekka?! Onko nyt liian arkista?!” Hinkkasin aikani pimpsaani Pekan löysää penistä vasten, ja jätin sitten hysteerisenä itkevän miehen lattialle makaamaan. Tikka vihlaisi pahasti jalassani noustessani ja sai minut muistamaan kesken jääneet arkiset askareeni. Kipitin takaisin sängylle.
”Koiraparkki!” TOK! ”Ruisherkku!” TOK! ”Habita!” TOK! ”Senior Shop” TOK!
Jäin katsomaan häränsilmään osunutta tikkaa. En ollut huomannut sitä aiemmin. Eikä se takuu varmasti ollut Senior shopin tikka. Tajusin heti, että koko homma piti nyt aloittaa kokonaan alusta. Lattialla lojui harja. Nostin sen ja harjasin tikat katosta alas. Väsytti pirusti, joten päätin yrittää uudelleen vasta seuraavana päivänä. Lähdin kuselle. Vessassa tajusin peiliin katsoessani, että naamani oli aivan veressä. Karmean näköinen akka! Tätä näkyäkö se Pekka oli säikähtänyt? Tikka oli jättänyt aika ison reiän otsaan. ”Osuikohan aivoon asti?”, totesin itsekseni. Tuli mieleeni näyttää reikää Pekalle. Tämä ei kuitenkaan avannut ovea, vaikka kuinka rimpauttelin ovikelloa. Taisi yksi reikä riittää Pekalle tällä erää.
Kävelin jääkaapille ja otin sieltä yhden alkohoittoman oluen. Työttömän päivät on pitkiä. Pitäisi varmaan soittaa radioon.
