Pesäpuun viereen muutti lintuperhe.
Mielenkiintoni kohdistui nuoreen tyttö lintuun, jonka kanssa halusinkin pikimmiten perustaa oman lintuperheen. Lopulta tyttö lintu vastasi sirkutukseeni ja sulkieni röyhistelyyn, ja suostui kosintaani.
Kaikki oli kuin unelmaa.
Löysimme korkean puun, jonka latvaan rakensimme pesän onneamme varten. Pesän pohjalle ilmaantui muna, josta innokkaan hautomisen jälkeen kuoriutui poika lintu. Poikamme kasvoi ja oppi sirkuttamisen jaloja taitoja, tuotti iloa vanhemmilleen minkä kerkesi. Äiti lintu siivosi pesää ja odotti uskollisesti, että isä lintu palaisi matkoiltaan takaisin.
Unelma särkyi ja sain kokea karvaan tappion.
Lensin liian kauas kotipesästä, enkä heti löytänyt takaisin. Lensin samanlaisilta näyttävien metsien yllä, enkä millään kyennyt erottamaan niitä toisistaan. Viimein löysin tutun metsän, jossa pesämme sijaitsi. Väsyneenä ja hädissäni lensin kohti pesää. Järkytyksekseni huomasin, että vieraslintu oli ottanut paikkani tuosta noin vaan.
Lensin pesän reunalle ja vaadin vierasta lintua lentämään matkoihinsa, mutta tämäpä ei lentänyt, vaan sirkutti paikalle lintu kavereitaan, jotka pieksivät minut henkihieväriin. Piestynä katsoin viereisestä puusta, kuinka vieras lintu oli ominut rakkaani itselleen, ilman että äiti lintu teki minkäänlaista vastarintaa. Vieras lintu röyhisteli sulkiaan ja sirkutti kuin olisi omistanut koko metsän.
Kuluivat vuodet ja päivät.
Lensin haikeana vanhan kotipesän ohitse.
Edelleen vieraslintu hallinnoi pesääni, röyhisteli sulkiaan ja sirkutti ylimielisesti, mutta poika lintu oli varttunut ja lentänyt pesästä.
Keräsin kaikki voimani tavatakseni illalla lintu poikani.
Poikani oli löytänyt nuoren lintu tytön ja rakentanut oman pesän korkean puun latvaan. Heille kuoriutui viime viikolla oma poika lintu.
Metsässä oli jo humua ja linnut sirkuttivat kilpaa tulevista ristiäisistä. Lensin innolla juhliin, mutta huomasin että (kodinrikkoja) vieraslintu oli myös saapunut paikalle. Tämä kehtasi vaatia, että pojanpoikani tulisi nimetä hänen mukaansa. Olihan hän tehnyt suuren uhrauksen ottaessa paikkani. Puolustin asemaani ja vaadin, että pojanpoikani tulee nimetä biologisten sukujuuriensa perustella, mutta minulle vain naurettiin. Paikalla olijoille oli parempi nimetä pojanpoikani vieraan linnun mukaan.
Lensin pois.
Peilistä minua tuijottaa surullinen lintu. Sulkani ovat harmaantuneet ja lentokykyni mennyt. Hypin kantojen päällä ja etsin matoja ja toukkia henkeni pitimiksi.
