VIELÄ TRANSLAIN UUDISTAMISESTA
Minulle osoitetussa vastineessaan (KySa 13.1.) Inari Porkka kantaa huolta nuorten ihmisten mielenterveysongelmista. On tietenkin ikävää, jos alaikäinen tyttö tai poika päätyy itsetuhoisiin ajatuksiin, koska kokee oman kehonsa vieraaksi ja on epävarma omasta sukupuoli-identiteetistään. Tähän ilmiöön tuleekin reagoida.
Mielestäni olisi kuitenkin syytä miettiä aina hyvin tarkoin, onko kyse todellisesta nuoren sukupuolidysforiasta vai muista kasvukivuista, jotka voisivat olla hoidettavissa vaikkapa hyvän terapian avulla. Eihän nuori usein vielä tiedä, mitä kaikkea hän tulevalta elämältään haluaa. Alaikäinen ihminen voi tuntea vahvasti, ettei hän tahdo koskaan saada lapsia, mutta silti hän ei pääse steriloitavaksi tämän tunteensa perusteella. Toisaalta anorektikolle ei tarjota hoidoksi laihdutusleikkausta.
Inari Porkka tarkentaa kirjoituksessaan, ettei Trasek vaadi translain uudistamisessa alaikäisille ihmisille tehtäviä sukupuolenkorjausleikkauksia ja hormonihoitoja vaan murrosiän siirtämistä lääkkeiden avulla. Trasekin ajatuksena kai on, että tällä tavalla nuori saisi lisää peliaikaa miettiä, haluaako hän olla aikuisena mies vai nainen tai kenties joku ihan muu. Voidaan kuitenkin esittää vastakysymys, eivätkö nämä kasvua ja kehitystä jarruttavat lääkitykset ole jo kajoamista alaikäisen tytön tai pojan hormonitoimintaan? Tiedetäänkö kunnolla, millaisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia näillä lääkkeillä on ihmisen myöhempään elämään? Entä jos mielenterveysongelmat edelleen jatkuvat tai kenties jopa pahenevat?
Väistämättä tulee mieleen, harjoittaako Trasek samanlaista vähän kerrallaan väsyttämistä ja taivuttamista kuin Seta aikoinaan. Ajankohtaisen kakkosen homoillassa vuonna 1996 Setan silloinen pääsihteeri Rainer Hiltunen vakuutti, ettei Seta ollut ajamassa muuta kuin lakia rekisteröidystä parisuhteesta perimisoikeuksineen. Vuonna 2002 tämä laki astui voimaan, ja homot ja lesbot saivat sen jälkeen virallistaa suhteensa maistraatissa. Tiedämme hyvin, ettei Seta suinkaan ole tyytynyt tämän virstanpylvään saavuttamiseen.
Transaktivistien taustalla tuntuu vaikuttavan maailmanlaajuinen ideologia. Onko heidän tavoitteenaan kuitenkin, että tulevaisuuden Suomessa sukupuolenkorjausleikkauksia tehtäisiin myös alaikäisille? Onko lasten vanhemmilla tulevaisuudessa enää mahdollisuuksia puuttua näihin ratkaisuihin? Ulkomailla on jo ennakkotapauksia lasten huostaan ottamisesta, kun heidän vanhempansa eivät ole suostuneet näihin toimenpiteisiin.
Entä kuinka paljon tämä globaali villitys tulee maksamaan valtioille? Monivaiheinen genitaalien muokkaaminen uuteen uskoon ei liene leikkauksena aivan halvimmasta päästä.
Mikko Haaksluoto (ps.)
