Juttelemme Annien kanssa niitä näitä kunnes hänen pitää lähteä.
- Hei sori et joudun lähtee, Annie sanoo pahoittelevasti.
-Ei se mitään, sanon.
- Moikka! Annie vielä huikkaa ovelta.
Kuuntelen tuttua kolahdusta. Sitten muistelen.
*menneisyyttä*
Tulen koulusta kotiin. Isä istuu pöydän ääressä ja näyttää vakavalta.
- O-onko jokin vialla? Kysyn.
- Äitisi.. isä sanoo ja kyyneleet valuvat hänen poskilleen.
Äiti oli ollut sydänleikkauksessa, koska hänellä oli sydämessä vikaa.
- Onko hän poissa, kuiskaan.
Isä nyökkää ja juoksen halaamaan häntä. Tätä ei todellakaan tarvittu.
*menneisyys päättyy*
Vaikka olinkin vasta 12-vuotias, ymmärsin mitä kävi. Äitille oli tullut äkkiä verenvuotoa ja no, lopun tiedättekin. Säpsähdän oven kolahdukseen.
- Moi, isä sanoo tullessaan sisälle.
- Moi, sanon.
Isä rupeaa tekemään pizzaa ja minä lähden huoneeseeni. Onneksi ihana viikonloppu on edessä. Käyn suihkussa ja kun tulen, huomaan Jackin keittiössä. Tajuan että ylläni on vain pyyhe.
- Mä.. käyn laittamas vaatteet, vinkaisen ja juoksen yläkertaan. Päätin laittaa farkut ja valkoisen t-paidan. Kävelen alas niin choolisti kuin vain pystyn.
Istun pöydän ääreen ja kuvastan ilmeilläni isälle että jättäisi meidät kahden. Isä tajuaa ja lähtee muka tekemään töitä koneelle.
- Miten sä tänne osasit? Kysyin.
Jack virnistää.
- Sun kaveris neuvo mua, hän vastaa.
- Niinpä tietysti, voihkaisen.
- No mut eiks oo mukavaa kun oon täällä? Jack kysyy ja katsoo mua silmiin.
- On.. E-en vaan osannut odottaa, sanon ja punastun.
- Sä oot söpö kun sä punastut, Jack sanoo.
Vaihdoimme numeroita, ja Jack lähti.
Makaan illalla sängyssä ja päätän että tutustun tarkemmin Jackiin. Nukahdan levollisin mielin enkä arvaa mitä huominen tuo tullessaan.
*****************************************
Sori ku tuli lyhyt mut en ehi kirjottaa enempää.. toivottavasti pidätte! Jatkoa on tulossa ;).
