Oli sateinen maanantai aamu, sade löi vasten ikkunaa enkä enään saanut unta. Mietin että pitikin tähänkin aamuun taas herätä, mutta nousin kuitenkin ylös ja ajattelin alkaa valmistelemaan lapsiani tarhaan. Sain kaikki kolme lastani valmiiksi tarhapäivää varten, ja samalla valmistauduin itse vapaapäivääni. En ollut saanut moneen päivään unta mietin kokoajan Heikkiä ja sitä että mitä minun oikein tulisi tehdä. En ollut saanut vastausta aikaiseksi, olin niin sekaisin päässäni humisi. En saanut Heikkiä pois mielestäni. Mietin että tulisikohan tästäkään päivästä mitään? Lähdin kuitenkin viemään lapsiani tarhaan.
Saavuin tarhaan pihalle ja näin Heikin auton, mietin että ajan ko pois ja odotan kunnes Heikki on vienyt lapsensa vai menenkö vain rohkeana sisään. Päätin kuitenkin vain rohkeasti mennä. Heikki riisui juuri omia lapsiaan kun kävelin sisälle, nielaisi ja kävelin ohi. Hän huusi perääni "Huomenta Milla". Huusin vain takaisin nopeasti "Huomenta" Yritin viivytellä parhaani mukaan sisällä ettei minun olisi tarvinnut nähdä Heikkiä ulkona, mutta hän odotti minua kuitenkin ulkona. Oli kulunut pari päivää viime kohtaamisestamme ja hän halusi tietää olenko miettinyt asioita. "Mitä mieltä olet meistä?" Heikki kysyi. "En oo vielä ehtiny miettiä asioita, nämä ei ole kauhean helppoja asioita mulle , jos ymmärrät? " vastasin hänelle. "Ymmärrän hyvin ja annan sulle aikaa. Oot niin tärkeä mulle ja oon kaivannu sua" Heikki sanoi. Nuo Heikin sanat saivat minut vapisemaan jännityksestä vastasin hänelle "Mulla on myös ollu ikävä sua, lupaan miettiä asioita" Keskustelumme jälkeen lähdin kaupungille asioille. En oikein osannut edes nauttia vapaapäivästäni kun ajatukset harhailivat ties missä. Päätin vain lähteä kotiin en ollut nyt tänään ihan parhaassa mahdollisessa vireessä.
Kotona odotti vain tyhjä koti, mieheni Rasmus oli töissä, kuten aina. Meillä oli taas riita viikonloppuna, kun Rasmus oli juhlimassa kavereidensa kanssa. Hän tuli todella humalassa kotiin ja sain taas kuulla kunniani miten olen huono vaimo ja en kelpaisi kenellekkään muulle ja miten huono ihminen minä olen. Tällä kertaa se vain onneksi jäi henkiseksi väkivallaksi. Se ei todellakaan ole aina ollut niin. Olen monta kertaa saanut mustansilmän ja paljon muuta. En oikein itsekkään ymmärrä miten kestän häntä. Jollain asteella rakastan lasteni isää, nuoruuden rakkauttani ja entistä Rasmusta. Hän kyllä ei enää muistuta samaa ihmistä ollenkaan. Meidän ongelmat alkoivat heti kun vanhin lapsemme synti. Kuvioihin tuli alkoholi ja kolmiolääkkeet. Ensin väkivalta alkoi muutamalla lyönnillä ja joskus se kärjistyi oikein kunnon selkäsaunaan. Rasmus on saanut minut sellaiseen tilaan että en oikein enää välitä itsestäni yritän vain kestää lasteni vuoksi. Rasmus ei koskaan onneksi ole ollut lapsille ilkeä tai väkivaltainen. Olen myös saanut peiteltyä lapsistani nämä väkivalta asiat, mutta tiesin että ei tämä voi näin jatkua. Mietin miten minä pääsisin tästä suhteesta irti, hän on saanut minut niin henkisesti turhaksi etten tunne mitään. En välitä itsestäni, tunnen oloni hyvin arvottomaksi. Yhtäkkiä muistin Heikin, entä jos jään kiinni mitä Rasmus sitten minulle tekee?
Kului taas päiviä, oli perjantai iltapäivä ja olin luvannut viedä lapseni uimahalliin tarhapäivän päätteeksi. Mieheni ei halunnut osallistua meidän yhteiselle reissulle, hän todella harvoin vietti aikaa meidän kanssamme. Olen jo tuottunut siihen ja yritän itse antaa lapsilleni kaiken minkä voin, mielestäni olen hyvä äiti. Minun yllätykseksi Heikki oli yhden poikansa kanssa uimassa myös. Vaihdoimme pari sanaa ja hän kertoi että hänen kaksi muuta lastensa oli heidän äidiltään viikonlopun mutta vanhin poika ei ollut halunnut mennä äidilleen. Emme juurikaan vaihtanut muuten kuulumisia keskityin vain lapsiini ja siihen että heillä oli hauskaa. Olimme muutaman tunnin uimassa ja kävimme syömässä. Kun olimme menossa kotiin sain Heikiltä tekstiviestin "Nähdäänkö huomenna illalla?" Vastasin hänelle että "Nähdään vaan" Soitin heti viestittelymme jälkeen naapurilleni että voisiko hän tulla katsomaan lapsiani huomenna koska Rasmus oli lähtenyt taas "työreissulle" Naapurini lupasi tulla. Rasmus kävi näillä "työreissuilla" aika useasti, toisaalta olin onnellinen että ei minun tarvinnut katsoa hänen viikonloppu sekoiluaan eikä mitään muutakaan.
Lauantai aamulla minulla oli perhosia vatsa täynnä. Lapseni kysyivät "Äiti minne sinä oikein menet?" Vastasin heille "Äiti lähtee vain salille iltajumpalle, kun en ole kerennyt koko viikkona siellä käymään" Minua inhotti tämä salailu ja hiiviskely. Aion kertoa Heikille että nyt tämä saa loppua ennen kuin aikaakaan. Sovimme että tapaamme kaupungin laidalla olevassa pikku baarissa. Kun näin taas Heikin olin sanaton. En saanut sanottua hänelle sitä mitä aioin sanoa. Hän oli sitä mitä olin aina miehessä halunnut tumma,pitkä,lihaksikas ja vielä seksikäskin. Hän oli minua ehkä muutaman vuoden vanhempi alle kolmekymppinen kuitenkin. "Milla sä näytät niin kauniilta tänään" Heikki sanoi. "Et sekään näytä hullummalta" sanoin hieman flirtahtavasti. Heikki suuteli minua poskelle, muuta siihen ei taas tarvittu. Hän sai jalat minulta alta. Meillä oli oikein mukava ilta, joimme muutamat oluet ja kävimme elokuvissa. En koskaan 10- vuotisen suhteeni aikana tehnyt Rasmuksen kanssa mitään tälläistä. Olin aina kotona "nyrkin ja hellän välissä" Heikki kertoi että hänen asuntonsa on vapaa tänään, että hän sai suositeltua poikansa sittenkin äidilleen. Kerroin Heikille että naapuri on lasten kanssa ja että mieheni on matkalla. "Eikö sua häiritse se että mulla on mies?" kysyin Heikiltä. "Olihan mullaki vaimo kun me tavattii mut meillä meni huonosti sillon, ja nyt me ollaan erottu" Heikki vastasi. "Niin, mutta ethän sä edes tiedä mikä tilanne mulla on" sanoin haikealla äänellä. "Ei sun tarvii, kun sun silmät sanoo haluaisit mut et uskalla" Heikki sanoi. Samalla hän otti kädestäni kiinni ja alkoi suutelemaan kaulaani. "Mennään vaan sun luo" sanoin. Tiesin että en tekisi oikein, mutta en voinut vastustaa Heikin kosketusta, enkä suudelmaa. Heikki sai minut tuntemaan niin paljon, niin pian. Ajoimme Heikin autolla hänen luokseen. Hänellä oli kaunis rivitalo kaksio, joka oli nätisti sisustettu. "Aika kaunis asunto sulla" sanoin. "Joo aika tälläinen perus poikamies boxi" hän vastasi. Heikki kaatoi meille viiniä hiukan laseihin ja laittoi hieman musiikkia soimaan. "Tanssi mun kanssa Milla?" Heikki pyysi. "Tanssitaan vaan" vastasin hieman nauraen. Me tanssimme lähekkäin monen kappaleen verran, ja mietin että minulla on niin hyvä olla. Heikki kosketti kädellä leukaan ja tarttui minua niskasta kiinni veti pääni vasten hänen päätään ja suuteli minua hellästi. "Sä maistut niin hyvälle" Heikki sanoi. En vastannut mitään olin niin suuren kiihkon vallassa. Tartuin Heikkiä kädestä kiinni ja vein hänet makuuhuoneeseen, kaadoin hänet sängylle ja aloin riisumaan häntä hitaasti. Paloin halusta, riisuin itseni ja suutelin Heikkiä joka paikasta. "Sä et voi tuntua näin hyvälle, sä saat mut ihan villiksi" kuiskasin Heikin korvaan. "Sä tunnut liian hyvälle, sua mä oon oottanu" Heikki vastasi. "Kukaan ei oo koskaan saanu mua tuntemaan näin" kuiskasin. Heikki käänsi minut selälleen, tuli minun päälleni ja alkoi hyväillä minua joka paikasta, sitten hän käänsi minut vatsalleen ja otti minut takaapäin. Samalla hän tarttui hellästi hiuksiini ja toisella kädellä hyväili rintojani. Olin täysin hullaantunut, huusin ja voihkin kovaan ääneen. Seksin jälkeen nukahdimme toistemme kainaloon.
Heräsin aamuyöllä outoon tunteeseen, kun avasin silmäni siinä Heikki tuijotti minua. "Ootsä kauanki katellu siinä?" kysyin. "Oon mä täs, oot vaan noi nätti" Heikki vastasi. "Mun on pakko mennä, pakko päästää lastenvahti kotiin" sanoin. Heikki ymmärsi, hän ei olisi halunnut että lähden. "Mitä me oikein tehään? Heikki kysyi. "Mä haluaisin olla sun kanssa, mut sä et ymmärrä mulla on niin vaikeeta" vastasin. "En mä voi ymmärtää kun et sä puhu" Heikki sanoi. "Edetää rauhassa, lupaan et mä haluun olla vaan sun kanssa. Eikä meillä kotona oo sellasta kun sä luulet, ei oo enää moneen kuukauteen ollu" sanoin. Heikki oli hieman hämmentynyt. "Jutellaan paremmin parin päivän päästä mä järkkään asioita, mä selvitän sulle kaiken" sanoin. "Mä luotan suhun ja annan sulle aikaa, mut muistathan että tykkään suusta oikeesti eikä tää oo vaan pelkkää seksiä" Heikki sanoi. "Mä tunnen sen" vastasin. Lähdin kotiin, kotona mua odotti nukkuvat lapset ja nukkuva lastenvahti. Katsoin minun nukkuvia lapsia ja mietin mikä olisi oikein ja mikä ei. Olin sekaisin, Rasmus on saanut minut tuntemaan että olen huono äiti ja kaikki valintani on huonoja, mutta vaikka kuinka ajattelen että unohtaisin Heikin en vain pysty siihen. En pysty enään teeskentelemään, halusin nykyisestä elämästä kauas pois. Taistelen lapsistani, puhun ja kerron Rasmukselle kaiken kun hän tulee kotiin, minun täytyy. Muistin taas Heikin, miten hyvä minun on olla hänen kanssaan. Olin hyvin onnellinen pitkään aikaan.
Tarinaan saapuu lisää jatkoa!!!
