Baltic Corporation oli koonnut Siuntiossa ryhmänsä kasaan ja ottanut mukaansa kaiken tarvittavan. Samopal konepistooleja, GSM-jammerin, semtexiä,
kannullisen liukua joka on tarkoitettu liukastamaan tien asvaltoitu pinta niin liukkaaksi ettei siinä pysty ajamaan kuin todella hitaasti,
muutoin auton voimansiirto saisi renkaat sutimaan tyhjää ja auton luisumaan hallitsemattomasti. Autoon pakattiin myös erilaisia elektronisia
laitteita sekä Venäläinen TBG-sinko.
Tumman vihreä Land Rover Defender maastoauto käynnistyi ja se lähti lipumaan Siuntiosta kohti Pertunmaata. Mukanaan Baltic Corporationin neljä
jäsentä Lauri Jokinen, Kostja Januškevitš, Mihail Zubkov sekä Symon Turtšynov. Symon oli ryhmän elektroniikka-asiantuntija. Hän oli ollut Kosovon
sodassa vetämässä viestilinjoja palkkasotilaana ja traumatisoitunut siellä pahasti. Myöhemmässä elämässä hän oli alkoholisoitunut pahasti. Kiovassa
asuessaan hän oli saattanut juoda Mernaya merkkistä vodkaa litran päivässä. Lopulta hänet oli toimitettu psykiatriseen hoitoon, jossa SSRI-lääkitys
oli vienyt lopullisesti hänen tunteensa. Kun hän oli päässyt ulos mielisairaalasta, oli sopivasti puhjennut Ukrainassa kansannousu johon hän
oli osallistunut Viktor Janukovytšin riveissä.
Viktor kun oli palkannut rikollisia ja entisiä sotilaita tappamaan mellakoitsijoita. Symon oli saanut tehdystä työstä 500 euroa päivältä. Viktorin
riveissä hän oli myös tutustunut mieheen joka myöhemmin tutustutti hänet Baltic Corporationiin. Niin Symonista oli tullut palkkamurharyhmän jäsen.
Symon ei ollut mikään tavallinen kaveri, vaan kylmäverinen tappaja jolla ei ollut tunteita, tai ne oli piilossa jossakin traumatisoituneen mielen
syövereissä.
Lauri oli valittu autonkuljettajaksi koska hän tunsi hyvin suomen tieverkoston. Auto lipui Lohjalle josta se lähti kantatie 25 pitkin kohti Hyvinkäätä.
Myöhemmin Hyvinkäällä Lauri oli kertonut Venäjäksi ryhmän muille jäsenille Hyvinkäällä sattuneesta ammuskelusta, jossa oli haavoittunut naispoliisi.
Miehet arvuuttelivat oliko ampuja ollut niin huono ettei saanut naiskonstaapelia hengiltä vai oliko tämän tarkoitus ollut tehdä elinikäisiä vaurioita.
Hyvinkäältä auto otti suunnaksi valtatie E12 pitkin Riihimäen josta matkaa jatkettiin kantatie 54 pitkin Lahteen. Lahdessa miehet pysähtyivät Rengon ABC
huoltoasemalla tankkaamaan. Tankkauksen aikana Lauri haki huoltoaseman yhteydestä olevasta Alkosta pullon Pohjan Poika Strongia.
Pohjan Poika Strong on Alkon tuotevalikoimassa vahvinta viinaa mitä on. Se on 59 prosenttista. Lauri osti sitä itselleen pienen muovipullon vakauttamaan
kädet ja mielen ennen ampumista. Muu ryhmä kävi noutamassa myymälän puolelta take away kahvia. Sen jälkeen matka jatkui valtatie E75 pitkin aina Heinolaan
ja sieltä edelleen kohti Pertunmaata.
"Nava Radal" oli saapunut Pertunmaalle ja sijoittunut Kirvesniementien ja Hartolantien risteykseen, pienelle tien pätkälle josta hän pystyi havaitsemaan
kaikki tienkäyttäjät. hänen mielessään pyöri hänen 16 vuotias poikansa joka pelasi usein Hitman nimistä peliä. Se ärsytti "Nava Radalia". Hän ei
pystynyt tajuamaan miten joku voisi pitää ammattimaista tappamista hienona tai edes kiinnostavana asiana. Hän oli ostanut Heinolan Citymarketista
Biotta Porkkanamehua. Siinä olevan beetakaroteenin muodossa oleva A-vitamiini paransi yönäkökykyä ja se maistui myöskin Nava Radalin mielestä hyvältä.
Se piti myös verensokerin tasaisena ja oli erityisen ravitsevaa. Yönäön parantaminen oli kuitenkin porkkanamehun ostamisessa ollut avainasia.
Poliisi yritti etsiä tieverkkoon sijoitettujen valvontakameroiden avulla ammattitappajien käyttämää ajoneuvoa, mutta se oli turhaa. Baltia Corporation
tiesi poliisin seurantamenetelmät ja oli heti suomeen tultuaan ottanut useamman Leasing auton peiteyrityksen nimiin. Poliisi oli myös pyytänyt armeijalta
virka-apua ja Hartolasta Nokan asevarikolta oli laukaistu ilmaan Orbiteri. Tiedustelulennokki jonka tarkoitus oli etsiä Pertunmaalla piilossa oleva Jorma
Mäntynen.
Baltia Corporationin autossa ollut vakoilulaite havaitsi taivaalla liitävän tiedustelulennokin, juuri kun he olivat olleet kääntymässä valtatie E75
Hartolantielle. Lauri ei ollut onnekseen kerennyt laittamaan edes vilkkua. He jatkoivat matkaa suoraan kohti Jyväskylää ja luopuivat tehtävästä. Heidän perässään
oli ajanut pakettiauto joka oli suomen rekisterissä. Kuljettaja ja matkustajat tosin olivat Liettuasta, Latviasta ja Virosta. He olivat menossa
tekemään kesämökki- ja asuntomurtoja Pertunmaalle.
Heillä ei ollut hajuakaan edellä ajaneesta autosta tai meneillään olevasta operaatio Hakkapeliitasta. Heidän yhteistyö kumppani oli tiedustellut sopivia
murtokohteita viikkoa aikaisemmin. Kyseessä oli hyvin perinteinen asuntomurtoihin erikoistunut liiga. He toimivat Hit and Run tyylisesti. Se on rikoksen tyylisuunta,
jossa toimitaan noudattaen kaavaa, jossa kohteeseen isketään ja sen jälkeen ryöstösaaliin kanssa poistutaan paikkakunnalta tai kokonaan maasta. Poliisi
tuntee tyylisuunnan tapana, jossa tekijät tulevat suomen rajojen ulkopuolelta ja tekevät useita samankaltaisia anastusrikoksia hyvin nopeaan tahtiin
eri puolilla Suomea ja poistuvat sen jälkeen nopeasti maasta.
Pahaksi onnekseen Nava Radal uskoi pakettiauton olevan ammattitappajien käyttämä kun se kääntyi Kirvesniementielle. Nava Radal odotti hetken ja käynnisti
sitten Skodan. Hän lähti ilman ajovaloja pakettiauton perään ja havaitsi että se suorastaan etsi jotakin. Nava Radalin vaisto sanoi että hän oli tunnistanut
kohteensa.
Jorma Mäntynen istui slaavikyykyssä mummonmökin edessä tupakalla kun hän kuuli kahden auton moottorit. Jorma sinkosi itsensä puolijuoksuun kohti metsää
ja veti samalla Berettansa esiin, vetäen luistin taakse niin että patruuna työntyi patruunapesään ja oli piipussa valmiina ottamaan iskurin iskun vastaan
ja syöksymään rihlojen pyörittämänä ulos piipusta. Metsän reunassa Jorma lähti juoksemaan niin kovaa risujen ja kantojen lomassa yhä syvemmälle metsää.
Taivaalla kaartelevan tiedustelulennokin lämpökamera oli havainnut Jorman jo aikaisemmin ja oli lähtenyt seuraamaan häntä hyvin tarkalla videokuvauksella.
Hartolassa puolustusvoimien tiedustelutoimintaan erikoistunut ryhmä oli hakenut poliisin tietokannasta Jorman pidätyskuvan vuodelta 1999 ja vertasi sitä
nyt Orbiterin välittämiin kasvokuviin. Ne täsmäsivät ja puolustusvoimat kertoi parasta aikaa Sisä-Suomen Poliisilaitoksen kenttäjohtajalle mistä Jorman voisi
käydä hakemassa.
Asuntomurtoihin erikoistunut liiga oli havainnut taustapeilistä Nave Radalin kuljettaman Skodan, jossa ei ollut lainkaan ajovaloja. He pysähtyivät
siinä luulossa että takana ajava oli joku paikallisen kylätoimikunnan "kylä-poliisi". He päättivät antaa hänelle opetuksen. Isokokoinen pakettiauton kuljettaja
pysäytti pakettiauton ja veti käsijarrun päälle. Hän nousi autosta ulos mustaan Adidaksen verryttelyasuun sonnustautuneena ja otti auton oven sivutaskusta
teleskooppipampun joka oli ostettu Tallinnasta Merekeskuksesta. Se oli hankittu mukaan mahdollisia isäntiä vastaan. Heillä oli myös Co2 toiminen
ilmapistooli ja kaasusumuttimia mahdollisia koiria vastaan.
Nava Radal avasi nopeasti autonsa oven ja nousi ulos autosta, samassa lähti lyhyt sarja joka kuulosti suhinalta ja Adidaksen verryttelyaseen iskeentyi 8 reikää rintaan
sekä selkään kun luodit kulkivat miehestä lävitse. Muutamalla juoksuaskeleella Nava Radal oli ennättänyt pakettiauton kuljettajan oven viereen ja ampui
jokaiseen autossa olijaan tuliannoksen, repien miesten sisäelimet samanlaiseksi soseeksi kuin mitä S-market myy tomaattikastike nimellä. Tappamisen jälkeen
Nava Radal nousi Skodaan, käynnisti ajovalot ja peruutti muutaman kymmentä metriä ja nousi uudelleen ulos autosta.
Hän käveli pakettiauton luokse ja poimi taskustaan käsikranaatin. Sen tarkoitus oli tehdä raadoista tunnistamattomia tavanomaisen poliisin silmissä
ja samalla olla mediahuomion takia ilmoitus huumeorganisaatiolle kuinka heille käy kun he alkavat isottelemaan suojelupoliisille. Nave Radal nosti
pakettiauton ulkopuolelle ampumansa miehen kuljettajan paikalle. Mustaan nahkahansikkaaseen verhoiltu käsi irroitti käsikranaatista sokan ja heitti
kuljettajan ovesta käsikranaatin autoon sisälle, paiskaten samalla auton oven kiinni.
Kahdessa sekunnissa Nave Radal oli ennättänyt pinkaisemaan kymmenen metrin päähän pakettiautosta. Käsikranaatin sytyttimessä oli 10 sekunnin viive. Se kun
oli tarkoitettu juuri tämän kaltaiseen toimintaan. Kun Nave Radal oli jo miltein Skodan luona, kuului korvia repivä pamaus ja hämärän tummentama metsä
valaistui sekunnin murto-osassa kirkkaaksi kuin keskikesäinen pilvetön päivä. Pakettiauto ja siellä olleet ruumiit hajosivat kappaleiksi ja ruumiiden
nesteet haihtuivat ilmaan paineen mukana joka levitti pakettiauton osia pitkin ympäristöä.
"Syyllistyinkö ympäristörikokseen", Nave Radal mietti humoristisesti ja hävisi autoineen Kirvesniementieltä. Ilmassa ollut tiedustelulennokki oli kuitenkin
hänen yllään ja lähetti tietoa räjähdyksestä armeijan tiedusteluryhmälle joka informoi asiasta poliisia. Poliisi alkoi välittömästi kasaamaan vaativan tilanteen
paikallista ryhmää kasaan ja tiedotti vaativien tilanteiden erikoisryhmää että luvassa olisi vaativa kiinniotto.
Tiedustelulennokki seurasi Nave Radalin kuljettamaa Skoda Octaviaa ilmasta Kuortin ABC:n yläpuoella noin 600 metrin korkeudesta. Se välitti parhaillaan
ajoneuvorekisteritunnusta ja kun tunnus saatiin armeijan tiedusteluryhmän tietoon, kirjaantui armeijan ja poliisin tietojärjestelmiin toimenpidekielto
ja merkintä että auto oli Suomen valtion käytössä eikä sitä saanut pysäyttää missään tapauksessa.
Nave Radal palasi rauhallisesti ajaen takaisin Helsinkiin Classista musiikkia kuunnellen ja palautti Skodan Ratakadulle, ottaen oman autonsa tilalle. Hän meni kotiin ja oli kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Kaiken tapahtuneen keskellä tavallinen poliisi oli aivan sekaisin. He pohtivat mitä oli tapahtunut ja he olivat poliisihallitukseen yhteydessä. Poliisiylijohtaja oli kieltänyt Sisä-Suomen poliisia puuttumasta tilanteeseen muutoin kuin aloittamalla rikospaikkatutkinnan räjähtäneen pakettiauton luona. Skodasta tai sen kuljettajasta tai tiedustelulennokin tekemistä havainnoista kertominen julkisuuteen rikkoisi tapaukselle asetettua salausta ja toisi ilmiantajalle syytteen maanpetoksesta sekä valtiopetoksesta. Tapaus julistettiin tapahtumien osalta salaiseksi, ja julkisuuteen annettiin räjähtäneestä pakettiautosta sellainen kuva että kyseessä oli rosvoporukka joka oli varastanut louhintatyömaalta räjähteitä ja räjäyttänyt pakettiauto ilmaan vahingossa, kuollen koko kopla itse mukana.
Jorma Mäntynen onnistui pakenemaan kaiken hälinän keskellä ja saapui ennen keskiyötä Jyväskylään, joka vaikutti Jorman mielestä liian hiljaiselta. Hän oli tosin tottunut Helsingin vilskeeseen, mutta käynyt Jyväskylässä aikaisemminkin. Jorma tiesi että hänen kuvansa oli julkisuudessa ja hänet tunnistettaisiin hotelleissa joita poliisit tällaisissa tapauksissa seurasi kuten juna- ja bussiasemien valvontakameroita. Jorma piti päänsä alhaalla ja nousi linja-autoon jonka määränpää oli Rovaniemi.
