Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Runot Unohdus
QR-Code dieser Seite

Unohdus

Hoen hokemaa haurasta. Ensimmäisen liekin sammuttua

Hajota halkaisija. Meitä on vain kaksi. Yksilöä. Ei yhdessä, ei yhteneväisyyksiä. Pelkkä synkkyys ja katse kuin ase
Muuta ei tarvita

Se rikkoo minut, tyystin.
Vaivun syksyiseen hiuspehkoosi. Kiertäen, kaartaen. Kangistun kainouteen. Epävarmuus saastuttaa, vaitonaisuus vavahduttaa. Puserran pumpulia ja vastaat väärin, toisin

Seisot odottaen, avoinna. Punaisen lampun loisteessa. Tehden vallasta yhä enemmän syntiä

Imet itsekkyyteni huulilta

Lopeta.

Arvostelut

Ei arvosteluja

Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS